Verkkolaskumittaristo

Digitalisaation edistämiseksi Yrityksen digitalous -hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa organisaatioiden välisten verkkolaskujen määrä 90 prosenttiin vuoden 2023 loppuun mennessä. Tavoitteella edistetään myös Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitetta sähköisten laskujen laajasta käyttöönotosta.

Verkkolaskutusmittariston tarkoituksena on kuvata verkkolaskutuksen nykytilannetta ja sen kehittymistä Suomessa. Mittaristolla seurataan Yrityksen digitalous -hankkeen verkkolaskutuksen tavoitteen toteutumista, sekä todennetaan vielä tarvittavat toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Mittaristo toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2021 ja se tullaan toistamaan vuosittain Yrityksen digitalous -hankkeen aikana.

Verkkolaskujen määrä Suomessa 2021

Alkuvuoden 2022 aikana Valtiokonttori toteutti kyselyn Suomessa toimiville verkkolaskuoperaattoreille. Kyselyssä pyydettiin operaattorikohtaisia, vuoden 2021 tilastoja verkkolaskuoperaattoreiden kotimaisten asiakkaiden myyntilaskujen lukumääristä eri laskutustavoittain eriteltynä. Laskutustapoja ovat verkko-, sähköposti-, paperi-, EDI-. portaali- ja mobiililaskut. Mobiililaskut nostettiin erilliseksi kokonaisuudeksi kuvaamaan myös Yrityksen digitalous -hankkeessa edistetyn kertalaskutuksen muutosta. Tarkempi jaottelu myös mahdollistaa laskutuksen ekosysteemin tarkemman tarkastelun. 

Tilastossa on huomioitu myös Suomessa toimivien pankkien ilmoittamat laskulukemat. Pankkien ilmoittamat lukemat on oikaistu verkkolaskuoperaattoreiden pankeille välittämien lukujen mukaisesti, jolloin pankkien lukemat on raportoitu oikein. 

Kyselyistä johdettu tilasto kertoo kattavasti verkkolaskuvälittäjien kautta kulkevan laskuliikenteen, mutta yritysten itse lähettämät sähköposti- ja paperilaskut eivät ole tilastossa mukana.

Verkkolaskuvälittäjien kautta välitettyjen laskujen kokonaismäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2022

Edellisestä vuodesta kasvua kertyi 10% ja Valtiokonttorin keräämän datan ajalta (2020-2022) kasvua on yhteensä 17 %. Yhteensä laskuja välitettiin 455 miljoonaa laskua välittäjien kautta ja näistä laskuista rakenteisia laskuja on yhteensä 344 miljoonaa laskua. Rakenteisten laskujen määrä on kasvanut 35 % tarkastelujaksolla. Edelliseen vuoteen verrattuna kasvua on 18 %. Erityisesti sähköinen kuluttajalaskutus on lisääntynyt. Erilaisiin sähköisiin portaaleihin toimitettujen laskujen kokonaisvolyymi on lähes kaksinkertaistunut vuodessa. 

Paperi- ja sähköpostilaskujen määrä on kolmessa vuodessa pienentynyt yhteensä 17 %. Laskumäärien muutos kertoo siitä, että yhä useampi yritys on kyvykäs lähettämään laskunsa operaattorin kautta ja omaa valmiudet sähköistämään laskujen käsittelyään. 

Verkkolaskun käyttö julkisella sektorilla

Julkisella sektorilla on verkkolaskulain nojalla oltava kyvykkyys vastaanottaa ja käsitellä EN16931-standardin (myöh. Eurooppa normi tai normi) mukaisia verkkolaskuja. Julkisen sektorin tulee myös pystyä lain nojalla toimittamaan myyntilaskut normin mukaisesti.

Lisätietoja Verkkolaskumittaristosta:

Tomi Rusi, asiantuntija, Valtiokonttori
tomi.rusi(at)valtiokonttori

  • Organisaatioiden välinen laskutus 2022

    Organisaatioiden välinen kokonaisvolyymi on laskennallinen. Sähköposti- ja paperilaskuja verkkolaskuvälittäjät eivät voi erotella yritys- ja kuluttajalaskuihin, joten näiden osuus on laskettu käyttämällä tilastollisia laskentamenetelmiä. 

    Analyysillä voidaan osoittaa, että sähköposti- ja paperilaskuista huomattavasti suurempi osa on kuluttajalaskutusta. Aiemmin operaattorikohtaisesti laskettu malli on osoittautunut huomattavan konservatiiviseksi laskentatavaksi ja analyysin perusteella voidaan olettaa verkkolaskujen osuuden olevan B2B-laskutuksessa 92 %, ylittäen hanketavoitteen noin neljällä miljoonalla laskulla. 

    Verkkolaskujen osuus organisaatioiden välisessä laskutuksessa vuonna 2022
    Ympyräkaaviossa kerrotaan, että Suomessa organisaatioiden välisessä laskutuksessa sähköistämisaste on 92 %.

  • Verkkolaskutilastot 2021

    Verkkolaskuvälittäjien kautta välitettyjen laskujen kokonaismäärä on noussut edellisestä vuodesta n. 6 %, ollen nyt kokonaisuudessaan n. 412 miljoonaa laskua.  

    Rakenteisia laskuja raportoitiin yhteensä 271 miljoonaa laskua, nousua edellisestä vuodesta 15 %. Verkkolaskuista 48 % oli kuluttajalaskuja, eli yhteensä 131 miljoonaa laskua. Yrityslaskujen osuus on 52 % eli 161 miljoonaa laskua. 

    Sähköposti- ja paperilaskuja raportoitiin yhteensä 120 miljoonaa laskua. Muutosta edelliseen vuoteen on n. -10 %. Erityisesti sähköpostilaskujen määrä on merkittävästi pienentynyt, ollen nyt 29 % edelliseen vuoteen nähden pienempi. Paperilaskujen osuus on pienentynyt n. 3 %. Sähköpostilaskuja välitettiin yhteensä 27 miljoonaa laskua ja paperilaskuja yhteensä 93 miljoonaa laskua.  

    Suomessa välitetyt laskut välitystavan mukaan (milj. kpl)
    Ympyrädiagrammi näyttää kuvana samat tiedot, mitä kerrotaan tekstissä.

  • Organisaatioiden välinen laskutus 2021

    Organisaatioiden välinen kokonaisvolyymi on laskennallinen. Sähköposti- ja paperilaskuja verkkolaskuvälittäjät eivät voi erotella yritys- ja kuluttajalaskuihin, joten näiden osuus on laskettu käyttämällä operaattorikohtaista verkko- ja kuluttajien eLaskujen suhdetta. Samaa laskentakaavaa käytetään hankkeen ajan tilastoinnissa, jolloin vertailtavuus säilyy. 

    Laskentakaavalla laskettuna organisaatioiden välillä on välitetty 2021 yhteensä 199 miljoonaa laskua, joista 161 miljoonaa laskua rakenteisesti. Hankkeen tavoitteeseen pääsemiseksi vuosien 2022 ja 2023 aikana tulee pystyä sähköistämään n. 25 miljoonaa laskua. 

    Verkkolaskujen osuus organisaatioiden välisessä laskutuksessa vuonna 2021
    Verkkolaskujen osuus organisaatioiden välisessä laskutuksessa vuonna 2021. Ympyräkaaviossa kerrotaan, että vuonna 2021 organisaatioiden välisistä laskuista on sähköistetty 80 % ja sähköistämättä 20 %.

  • Verkkolaskujen osuus julkisen sektorin ostolaskuissa 2021

    Valtion ostolaskut

    Valtion virastot vastaanottivat 2021 yhteensä 828 000 ostolaskua, joista verkkolaskuja oli 96 %. Verkkolaskuista Eurooppa-normin (EN16931) mukaisia laskuja oli n. 50 %.

    Eurooppa-normin mukaisten laskujen osuuden kasvu on merkittävää, koska Schematron-validoinnin avulla lähes kaikista laskuista on tullut virheettömiä. 2022 vuoden syyskuussa EN-laskujen virheprosentti on 0, kun taas muiden kuin EN-laskujen virheiden osuus on n. 60 %. Tyypillisesti virheet ovat ALV-koodiin liittyviä virheitä.

    Kuntien ostolaskut

    Kuntien ostolaskujen sähköistyminen on ollut nopeaa ja tehokasta. Verkkolaskukyselyn perusteella kuntiin toimitettavien paperilaskujen osuus on pienentynyt 25 % ja verkkolaskujen osuus kokonaisuudessaan kasvanut 6 %.

    Verkkolaskujen osuus ostolaskuissa julkisella sektorilla 2021
    Pylväsdiagrammi kertoo verkkolaskujen käyttämisen osuudet 2021 kunnissa, kuntayhtymissä ja valtiolla. Kunnissa 86 prosenttia Kuntayhtymissä 87 prosenttia Valtiolla 96 prosenttia

  • Verkkolaskujen osuus julkisen sektorin myyntilaskuissa 2021

    Valtion myyntilaskut ja kyselyyn vastanneiden kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu myyntilaskujen lukumäärä oli n. 25,1 miljoonaa myyntilaskua. Näistä valtion osuus on 9,4 miljoonaa laskua ja kuntien sekä kuntayhtymien osuus 15,7 miljoonaa laskua. Verkkolaskuja ja erilaisiin portaaliratkaisuihin toimitettuja laskuja oli yhteensä 8,4 miljoonaa laskua, verkkolaskujen osuuden ollessa 7,7 miljoonaa laskua. Sähköisten laskujen osuus julkisen sektorin myyntilaskuista on 33 %.

    Verkkolaskujen osuus julkisen sektorin myyntilaskuissa 2021

  • Sanasto

    • verkkolaskuvälittäjä = verkkolaskuvälittäjien verkostoon sopimuksen mukaisesti liittynyt jäsen, jonka kautta laskudataa välitetään verkkolaskuvälittäjältä toiselle verkkolaskuvälittäjälle. Verkkolaskuvälittäjä voi olla joko pankki tai verkkolaskuoperaattori. Verkkolaskuvälittäjien väliseen tietoliikenteeseen voi sisältyä sekä paperi-, sähköposti-, verkko- tai e-laskuja.
    • verkkolasku = standardimuotoinen, rakenteinen laskuformaatti, joka kulkee esimerkiksi verkkolaskuvälittäjien muodostamassa verkostossa. Käytetään yritysten välisessä liikenteessä.
    • e-lasku = standardimuotoinen, rakenteinen laskuformaatti, joka välitetään verkkolaskuvälittäjien muodostamassa verkostossa, päättyen aina kuluttajan omaan pankkiin, eli on kuluttajalaskutusta.
    • verkkolaskuosoite = organisaation osoite, johon voi välittää verkkolaskuja.
    • verkkolaskuosoitteisto = kansallinen osoitteisto suomalaisten organisaatioiden verkkolaskuosoitteista. Verkkolaskuosoitteistoa ylläpitää verkkolaskuvälittäjät.
    • PEPPOL = (Pan-European Public Procurement Online) on kehys, jonka verkon kautta eri toimijat voivat välittää sähköisiä liiketoiminta-asiakirjoja toisilleen.
    • PEPPOL SMP = Käyttäjille tarkoitettu PEPPOL hakemistopalvelu.

, Päivitetty 28.6.2023 klo 14:32