Tältä sivulta löydät kaikki Yrityksen digitalous -hankkeessa tuotetut kokeilut ja niiden tulokset.
Tutustu kokeiluihin: klikkaa otsikkoa ja lue lisää.
Tältä sivulta löydät kaikki Yrityksen digitalous -hankkeessa tuotetut kokeilut ja niiden tulokset.
Tutustu kokeiluihin: klikkaa otsikkoa ja lue lisää.
Pankit tekevät yrityksille asiakastuntemusprosessin (Know your customer, KYC) muun muassa asiakkaaksitulon ja pankkitilin avaamisen yhteydessä. Yrityksen digitalous -hankkeessa selvitettiin kokeilun avulla, kuinka yrityksen digilompakolla voidaan helpottaa pankille lainsäädännön perusteella syntyviä velvoitteita yritysasiakkaan tuntemiseen liittyen.
Pankeilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus tuntea asiakkaansa. Lisäksi asiakas pyritään tunnistamaan myös riskienhallinnallisista syistä. Osana pankkitilin avaamista yritys toimittaa pankille erilaisia dokumentteja, jotka koskevat erityisesti sen taloudellista tilaa, omistusrakennetta ja todellisia edunsaajia. Yrityksen digitalous
-hankkeessa on tehty nykytilan kartoitus siitä, mitä tietoja pankit pyytävät ja tarvitsevat kun ne avaavat uutta asiakassuhdetta ja mitkä ovat niiden kipupisteitä.
Monet asiakastuntemukseen liittyvät asiakirjat ovat paperisia ja niiden toimittamiseen ja käsittelyyn pankissa liittyy manuaalisia vaiheita. Tämä aiheuttaa kustannuksia, vie paljon henkilökunnan aikaa ja tuo kankeutta eri prosesseihin.
Kokeilussa selvitettiin, voidaanko KYC-prosessiin liittyvät asiakirjat esittää sähköisenä attribuuttitodistuksina yrityksen eIDAS-lompakosta. Kokeilu tehtiin synteettisillä tiedoilla Mini-Suomi-testiympäristässä. Kokeilussa Mini-Suomeen rakennettu Mini-PRH (Patentti- ja rekisterihallitus) antoi testiyritykselle kaupparekisteriotteen ja edunsaajarekisteriotteen, jonka testiyritys esitti lompakostaan Mini-Suomessa olevaan Mini-Pankkiin.
Kokeilu liittyy Yrityksen digitalous -hankkeen tavoitteeseen mahdollistaa yrityksen perustamisen ja toiminnan digitaalisuus, sekä luoda digitaalinen identiteetti yritykselle. Hankkeen tavoitteena on tutkia eIDAS-yhteensopivan yrityslompakon hyötyjä yrityksille.
Kokeilu toteuttiin 1.1.-31.3.2024
Verohallinto
Heini Heinonen, heini.heinonen (at) stat.fi
Yrityksen digitalous –hankkeessa toteutettiin Euroopan komission 19.6.2023 antaman FASTER-direktiiviehdotukseen liittyvä tekninen kokeilu digitaalisesta, rakenteisessa muodossa olevasta verotuksellisesta kotipaikkatodistuksesta, joka annettaisiin haltijansa eurooppalaiseen digitaaliseen identiteettilompakkoon. Kokeilun tavoitteena oli esittää ratkaisuvaihtoehto, jossa pankit sekä lähde- ja kohdemaan verohallinnot pystyisivät vähentämään asiakirjojen manuaalista käsittelyä.
Kokeilussa pyrittiin saamaan vastaus siihen, onko verotuksellisen kotipaikkatodistus teknisesti mahdollista toteuttaa ja välittää attribuuttitodistuksena yrityslompakosta. Lisäksi selvitettiin, palvelisiko toteutettu verotuksellinen kotipaikkatodistus pankin FASTER-direktiivin mukaista palveluprosessia.
Kokeilu tehtiin synteettisellä datalla Mini-Suomi-testiympäristössä. Verotuksellisesta kotipaikkatodistuksesta laadittiin FASTER-direktiiviehdotuksen mukainen tietomalli, joka myös visualisoitiin komission ehdotuksen mukaisesti. Mini-Suomen testiympäristöön toteutettiin kolme testipalvelua; Mini-Vero, Hosharaff testifirma ja Mini-Pankki. Kokeilussa Mini-Vero antaa attribuuttitodistusmuotoisen kotipaikkatodistuksen Hosharaff Testifirman yrityslompakkoon ja Hosharaff Testifirma jakaa kotipaikkatodistuksen Mini-Pankille.
Kokeilun lopputuloksena voidaan todeta, että verotuksellisen kotipaikkatodistuksen voi teknisesti toteuttaa ja välittää attribuuttitodistuksena yrityslompakosta. Toteutettu verotuksellinen kotipaikkatodistus palvelisi pankin FASTER-direktiivin mukaista palveluprosessia. Pankit näkevät lompakon ja attribuuttitodistuksen hyödyt, jos lompakoihin on saatavilla useita todistuksia pankin eri prosesseihin. Esimerkiksi asiakkuuden avaamisen yhteydessä pankki voisi ottaa vastaan paitsi kotipaikkatodistuksen, myös muita attribuuttitodistuksia.
Pankki nosti attribuuttitodistuksen revokaation ja revokaatiotarkistuksen tärkeyden, koska pankilla on vahingonkorvausvastuu, jos todistukseen luotetaan eikä se olekaan voimassa. Verotuksellinen kotipaikkatodistus lompakon attribuuttitodistuksena palvelisi muitakin pankin prosesseja kuin osinkojen lähdeverotusprosessia, esim. KYC-, CRS- ja FATCA-raportointia.
Lue lisää blogista ja katso video: Kotipaikkatodistus suoristaa lähdeverotuksen mutkia – Yrityksen digitalous
Lisätietoja FASTER-direktiiviehdotuksesta: FASTER Initiative: Better withholding tax procedures to boost cross-border investment and help fight tax abuse
24.10.2023-31.3.2024
Verohallinto, Gofore, Sleek Oy
Mikael Linden, mikael.linden(at)gofore.com
Verkkolaskulta vauhtia varastokirjanpitoon -kokeilussa testattiin Finvoice-standardin mukaisen verkkolaskun sisältämän tuoterivitiedon hyödyntämistä kännykälle rakennetulla sovelluksella.
Kokeilussa rakennettu demosovellus luki hyväksytyltä verkkolaskulta tuotteen tuotekoodin, nimen, erätunnuksen sekä määrän. Kännykkäsovellus mahdollisti varastoon ja lohkolle kirjaukset tehtäväksi niin, että esimerkiksi pellolle kylvettävien siementen erätunnus kulki kirjauksissa automaattisesti mukana. Erätunnuksen avulla voidaan varmistaa mm. siementen sertifiointi. Kokeilun yhteydessä myös päivitettiin Finvoice verkkolaskun sisältöön erätunnus noudattaen Peppol sanomakuvausta.
Kännykälle toteutettu ratkaisu helpottaa viljelijän arkea, kun kirjaukset voidaan tehdä töiden ohella tuotteiden saapuessa varastoon tai lohkoille käytettäessä. Kirjausten myötä syntyvät sekä varastokirjanpito että lohkokirjanpito.
Kokeiluun osallistunut ohjelmistotalo Suonentieto näki ratkaisun hyödyt ja päätti jo kokeilun aikana lisätä erätunnuksen ohjelmistoissaan koneluettavaan muotoon.
“Oli ihanaa, että saatiin Suonentiedolla tämän luun ympärille vähän jo lihaa ja omalta osaltamme olemme edistämässä tiedon automaattista käsittelyä ja toisaalta ehkä heittämässä pientä haastetta muille ohjelmistotaloille toteuttaa myös erätunnuksen huomioiminen heidän omiin järjestelmiinsä.”
Marika Hiltunen, Suonentieto
Kokeilua sekä sen tuloksia esiteltiin AgriVenture2023-tapahtumassa sekä kokeilun tuloswebinaarissa kesäkuussa. Erätunnusta hyödyntävä demosovellus lohko- ja varastokirjauksiin löytyy avoimelta MiniSuomi-testausalustalta ja on vapaasti kokeiltavissa. Kokeilussa luotiin ohje myös siitä, miten erätunnuksen voi verkkolaskulle lisätä.
Kaikki pienyrittäjät voisivat hyödyntää verkkolaskun tuotetietoja varastokirjauksissa. Lisäksi verkkolaskun tiedoilla voi ylläpitää toimittaja- sekä tuoterekisteriä. Erityisen tärkeä on tuotteen erätunnus toimialoille, joissa tuotteet täytyy olla jäljitettävissä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi rakennustuote-, kosmetiikka-, kampaamo- ja elintarviketeollisuus. Verkkolasku keventää myös raportointia ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta sekä helpottaa yrittäjän oman talouden seurantaa sekä kirjanpitoa.
Kokeiluun osallistui Yrityksen digitalous –hankkeesta Verohallinnon ja Valtiokonttorin edustajia sekä kokeilukumppaneina ohjelmistotalo Suonentieto Oy sekä luomuviljelijä Vuokko Mäkinen Komkom ky:stä. Kokeilussa syntynyttä ratkaisua yhteiskehitettiin yhteistyössä Naturcom Oy:n sekä Ruokaviraston kanssa.
Soveltamisohje -luonnos erätunnuksen välitys Finvoice 3.0 laskulla (YD-hanke)
Lisätietoja:
Johanna Kotipelto, johanna.kotipelto[at]vero.fi ja
yrityksendigitalous[at]prh.fi
Tilauksen prosesseissa digitaalisuudessa on kyse käytännön asioista, jotka tulevat vaikuttamaan lähivuosina monien päivittäisiin työtehtäviin, helpottavalla tavalla.
Yrityksen digitaloushankkeen pyynnöstä tehdyn arvion mukaan tilausprosesseihin kuluvan työn arvo on Suomessa noin 2,7 miljardia euroa joka ikinen vuosi. Kyseessä on siis huomattava määrä työtä, joka voitaisiin käyttää digitalisaation myötä muihin tehtäviin. Tällä on vaikutusta maamme kilpailukykyyn.
Rakentamisen palveluyhtiö Fira, Onninen, Saint-Gobain, Peppol operaattorin DBE Core ja Visma Solutions tarttuivat haasteeseen ja lähtivät kokeilemaan yhdessä Yrityksen digitaloushankkeen kanssa, kuinka digitaalinen tilaaminen istuu rakennusteollisuuden tarpeisiin.
Kokeilun aikana rakennusteollisuuden edustajat syventyivät Peppol-standardin toimintalogiikkaan ja dokumenttien tietosisältöihin. Kokeilun yhteenvetopalaverissa kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että kokeilun tavoitteet oli saavutettu ja kokeilu oli onnistunut. Saimme esimerkiksi lisää tietoa siitä, miten Peppol-standardi soveltuu rakennusteollisuuden tarpeisiin ja kuinka tietoutta Peppolin tarjoamista mahdollisuuksista voi levittää käytännön esimerkkien avulla.
Peppol-viranomainen ja yrityksen digitaloushanke taas sai arvokasta tietoa siitä, miten asioita voi viedä käytännössä eteenpäin. Nykyiset ERP- tai muut tilausjärjestelmät eivät välttämättä vaadi kovinkaan suuria muutoksia, jotta niitä voisi käyttää digitaaliseen tilaamiseen Peppol-verkon kautta. Saimme myös terveisiä Peppol-standardin jatkokehitystä varten. Rakennusteollisuudelle tärkeitä tuotekoodeja kuten ETIM tai LVIS-koodeja ei vielä tunnettu Peppolin tuotekoodien listalla. Lisäksi alakohtaiset soveltamisohjeet voisivat olla oivallisia helpottamaan digitaalisen tilaamisen käyttöönottoa.
Ensimmäisessä vaiheessa kokeilun kohteena on osakeyhtiön perustaminen toiseen Pohjoismaahan (esimerkiksi Norjasta Suomeen tai päinvastoin) olemassa olevia kansallisia kaupparekisterien mekanismeja mahdollisimman paljon hyödyntäen, ilman digitaalisia yrityslompakoita tai korkean tason luottamusverkostoa.
Kokeilualustoina toimivat Virtual Finland Testbed ja MiniSuomi, joilla simuloidaan mahdollisia tulevia API rajapintapalveluita. Kokeilun tuloksista keskustellaan Virtual Finlandin järjestämässä englanninkielisessä webinaarissa 4.4. klo 10-11.
Kokeilukumppanit
Nordic Smart Government and Business (omistaja), Virtual Finland (rahoittaja ja veturi), Yrityksen digitalous -hanke (seuranta ja oppiminen)
Joulukuu 2022 –
Lisätietoja kokeilusta: tapani.makela(at)vero.fi
Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen kokeilu MiniSuomi-ympäristössä. Testidataa hyödyntäen kokeillaan, mihin digitaalinen yrityslompakko voisi taipua ja miten sitä voisi hyödyntää.
Aikataulu on sidottu EUDI wallet-konsortion pilottiin.
Toteutettiin Proof-of-Concept (PoC)
Tehtävänä oli koota vaatimukset eKuitin tarjoamisesta kirjanpitoyksiköissä, jotta eKuitteja voidaan tarjota sekä testata eKuitin välitys ostotilanteessa.
Kokeilu perustui vaatimukseen , jossa kirjanpitoyksikkö lähetti eKuitteja vain, jos asiakas on tehnyt eKuitti-sopimuksen eKuittioperaattorin kanssa.
Osallistujat
Patentti- ja rekisterihallitus, CPU, ReceiptHero, Valtori ja Valtiokonttori
Ajankohta
Joulukuu 2022
Lisätietoja kokeilusta: pirjo.ilola(at)valtiokonttori.fi
Korttioston kuittien yhdistäminen korttilaskuun ostolaskujärjestelmässä.
Kokeilussa luotiin myös malliraportti niistä ostoriveistä korttilaskulla, joihin ei eKuittia ole saatu. Tämän ansiosta korttilaskun tarkistaminen ostolaskujärjestelmässä helpottuu.
Poliisi, Valvira ja Valtiokonttori
Joulukuu 2022
Lisätietoja kokeilusta: pirjo.ilola(at)valtiokonttori.fi
Kaikki Peppolin käyttäjät ilmoittavat sanomien vastaanottoon liittyvät tietonsa Service Metadata Publisher
-palvelussa eli SMP:ssä. Näitä tietoja ovat vastaanotto-osoitteet sekä tuetut sanomat ja prosessit.
Peppol SMP:n ja Findyn kokeilulla voitiin osoittaa, että SMP:ssä on mahdollista ylläpitää myös Findyn tarvitsemaa osoitetietoa. Lisäksi varmistettiin, että Peppol-sanomien tietosisältöä voidaan käyttää luottamusverkoston käyttämien tietojoukkojen (credentials) muodostamiseen.
Posti, TietoEvry, OP ja Yrityksen Digitalous -hanke
Kevät 2021
Tapani Turunen, tapani.turunen (a) valtiokonttori.fi
Pankkien kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi joulukuussa 2021 Apix Messaging Oy, Isolta Oy, MobilePay Finland Oy ja Valtiokonttorin edustajat aloittivat kuluttajan kertaluontoisen verkkolaskun testauksen. Tavoitteena oli todentaa, että Isolta Oy:n Arkhimedes-laskutusohjelmistosta voidaan lähettää verkkolasku kuluttajan MobilePay sovellukseen, ja selvittää, millaisia muutoksia laskun välitykseen tarvittaisiin. Verkkolaskuvälittäjänä toimi Apix. Tammikuussa 2022 välitettiin onnistuneen testauksen jälkeen ensimmäiset kertaluonteiset verkkolaskut kuluttajalle.
Apix Messaging Oy, Isolta Oy, Mobilepay Oy ja Valtiokonttori
Tammikuu 2022
Tomi Rusi, Valtionkonttori tomi.rusi (a) valtionkonttori.fi
Lue Tomi Rusin blogi 21.3.2022 kuluttajan kertalaskutuksesta
Kevään 2021 ja kevään 2022 välillä Valtiokonttori ja Verohallinto järjestivät kolme kokeilua liittyen tuoteluettelon, verkkolaskun ja tilaussanoman lähetykseen valtionrajojen yli Peppol-verkostossa.
Peppol on kansainvälisen OpenPeppol-yhdistyksen kehittämä verkosto, jonka kautta eri toimijat voivat välittää sähköisiä liiketoiminta-asiakirjoja toisilleen. Kokeilut toteutettiin yhteistyössä Nordic Smart Government and Business -ohjelman (NSG&B) kanssa. Tutustu Peppol-tietopakettiin ja koulutusmateriaaliin.
Todennettiin, että ohjelmistotaloilla on kyvykkyys lähettää Peppol-tuoteluettelo (catalog) toisilleen rajan yli. Todennettiin, että Peppol-sanomassa voidaan välittää tietoa ympäristövastuullisuudesta (Green data).
Osallistujat: Valtiokonttori, Verohallinto
Ajankohta: kevät 2021
Todennettiin, että ohjelmistotaloilla on kyvykkyys lähettää Peppol-verkkolaskuja toisilleen rajan yli.
Osallistujat: Valtiokonttori, Verohallinto
Ajankohta: syksy 2021
Valtiokonttori ja Verohallinto osallistuivat kokeiluun, jossa todennettiin, että ohjelmistotaloilla on kyvykkyys lähettää Peppol-tilaussanomia toisilleen rajan yli.
Osallistujat: Valtiokonttori, Verohallinto
Ajankohta: kevät 2022
Kaikki kolme kokeilua antoivat arvokasta tietoa arvonlisäveron merkitsemisestä verokohtelukoodeilla (VAT Tax Category Code) ja verottomuuden syykoodeilla (VATEX Reason Code) asiakirjoihin. Nämä auttavat kehittämään arvonlisäveron merkitsemistä asiakirjoihin ja tukevat uuden arvonlisäverodirektiivin valmistelua (VIDA, Vat in the Digital Age – Alv digiaikana).
Pirjo Ilola, Valtiokonttori pirjo.ilola (at) valtiokonttori.fi ja Pasi Sinervo, Verohallinto pasi.sinervo (at) vero.fi
Kokeilussa testattiin kuinka ns. pitkä tulos- ja taselaskelma pääkirjantilien tasolla esitettynä palvelisi eri viranomaisten ja muiden tiedonhyödyntäjien tarpeita. Kokeilussa tutkittiin nimenomaan tuloveroilmoittamiseen ja tilastointiin tarvittavia tietoja. Tietosisällön vakioinnissa käytettiin Liikekirjuri-tilikarttaa. Kokeilussa testattiin myös tiedon vakiomuotoista esittämistapaa, joka mahdollistaisi tiedon automatisoidun hyödyntämisen erilaisissa järjestelmissä. Aineistoja tuotettiin pääkirjan tilien saldotasolla esitettynä XBRL GL-muodossa.
Kokeiluun osallistui kaksi ohjelmistotaloa: Accountor Finago Oy ja Mediamaestro Oy. Kirjurituote Oy toimii yhteistyökumppanina, jonka Liikekirjuri™-tilikartta oli tietosisällön vakioinnin pohjana.
Kokeilu aloitettiin marraskuussa 2022 ja se valmistui syyskuussa 2023 ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa. Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin synteettisen aineiston avulla tietojen tuottamisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia eri käyttötarkoituksissa. Aineistot olivat avoimesti saatavissa MiniSuomen XBRL GL -portaalissa. Kokeilun toisessa vaiheessa arvioitiin yritysten aitojen data-aineistojen avulla, voidaanko rakenteisella tilitasoisella tietosisällöllä vähentää yritysten viranomaisraportoinnin hallinnollista taakkaa samalla tehostaen viranomaisten lakisääteistä toimintaa.
Koulutuskokeilu toteutettiin, koska tällä hetkellä Peppol-hankintasanomien käytön suurin este on siihen liittyvän osaamisen puute. Koulutuskokeilun toteuttivat yhteistyössä Valtiokonttori ja TIEKE Ry, jotka suunnittelivat ja rakensivat kouluttajille suunnatun koulutusmallin, sekä testasivat sitä koulutusorganisaatioista koostuvalla kohdejoukolla. Kouluttajat toimivat keskeisessä roolissa muiden ryhmien, kuten loppukäyttäjien ja palveluntarjoajien osaamisen kasvattamisessa
Tarkoituksena oli tuottaa konkreettinen käytännön esimerkki kouluttajille suunnatusta Peppol-koulutusohjelmasta. Rakennettu malli ja kokeilun opit jaetaan avoimesti, jotta mallia voi hyödyntää muutkin kouluttajien kouluttamisesta kiinnostuneet tahot. Näin edistämme ja nopeuttamme laaja-alaisen Peppol osaamisen rakentumista Suomessa.
Koulutuksen tavoitteena oli antaa mahdollisimman kattava kuva Peppolin taustasta, potentiaalisista hyödyistä organisaatioille, Peppolin prosesseista, Peppolin käyttöönotosta ja sekä kuinka käyttöönottoon kuuluva perehdytys kannattaisi toteuttaa organisaatioissa.
Kokeilu käynnistettiin virallisesti toukokuussa 2023. Koulutusta valmisteleva avoin työpaja järjestettiin 13.6.2023. Pilottikoulutussarja järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa. Oppien keruuseen keskittyvä työpaja järjestettiin 15.11.2023. Kokeilu päätettiin suunnitellun mukaisesti marraskuun lopussa 2023. Kokonaisuus toteutettiin etäkoulutuksena ja osallistujille varattiin koulutuksen yhteydessä mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida. Koulutus toteutettiin noin kahden tunnin mittaisissa osissa, joiden sisällöt olivat 1: Peppolin perusteet, 2: Prosessit, 3: Integrointi sekä 4: Peppolin käyttöönotto ja henkilöstön koulutus.
Kouluttajat ja loppukäyttäjät voivat hyödyntää pilottikoulutuksen materiaaleja vapaasti. Materiaalit ovat avoimesti saatavilla Tieken sivustolla ja YouTube-kanavalla.
Pilottikoulutus 1:
Pilottikoulutus 2:
Pilottikoulutus 3:
Pilottikoulutus 4:
Samalla oli käynnissä asiakasymmärrys-projekti, mistä saatiin syötteitä koulutusmalliin ja sisältöön.
Rakennettu kouluttajien koulutusmalli toimi lähtökohtaisesti hyvin tarkoitukseensa.
Kehittämiskohteiksi suositellaan muutamia asioita, kuten integraatio-osuuden pienentämistä, lisää esimerkkejä Peppolin prosesseista ja oman verkkosivun luomista koulutukselle, jotta se vastaa paremmin koulutettavien kouluttajien tarpeeseen ja keskimääräiseen lähtötasoon.
Yllättävänä oppina kokeilussa huomattiin, että koulutusorganisaatiot olivat yllättävän varovaisesti lähdössä mukaan uuteen aiheeseen ja uuden oppimiseen. Kokeilussa heitä ei tunnistettu proaktiivisiksi edelläkävijöiksi. Loppuraportissa esitetään suositukset tämän asian ratkaisemiseen.
Asiakasymmärrys-projekti keräsi jatkon kannalta paljon hyvää ja käyttökelpoista tietoa.
Osaaminen Peppolista on erityisen pientä vielä. Peppol osaamisen kasvattaminen on välttämätöntä, jotta Peppol-hankintasanomat otetaan laajasti käyttöön yhteiskunnassa. Projektitiimi suosittelee uutta kokeilua, joka keskittyy loppukäyttäjien kouluttamiseen, jotta kouluttajien koulutusmallia voidaan entisestään kehittää.
Noora Salonen, Valtiokonttori, noora.salonen@valtiokonttori.fi
Timo Simell, Tieke timo.simell@tieke.fi ja
Merja Sjöblom, Tieke merja.sjoblom@tieke.fi