Toteutettuja kokeiluja

Tältä sivulta löydät kaikki Yrityksen digitalous -hankkeessa tuotetut kokeilut ja niiden tulokset.

Tutustu kokeiluihin: klikkaa otsikkoa ja lue lisää.

  • eOsoite-kokeilu lompakko- ja luottamusverkostoissa

    Tässä kokeilussa laajennettiin MiniSuomen lompakkototeutusta hyödyntämään sidosryhmien ratkaisut, jotta sidosryhmien kanssa olisi voitu testata yritysten identiteettiä eKuitin ja sitä tukevien muiden digitaalisten attribuuttitodistusten kanssa.  

    Kokeilu edisti ekuitti ekosysteemin rakentumista ja näiden ratkaisujen tuotantoon tuloa tulevaisuudessa, koska kokeilussa oli tarkoitus kehittää näitä ratkaisuja kustannustehokkaasti sidosryhmien kanssa MiniSuomen hiekkalaatikkoratkaisussa.  

    Kokeilu toimi päätöksenteon tukena, koska kokeiluilla voitiin todentaa, että valittu tekninen ratkaisu toimii. Kokeilun oli tarkoitus mahdollistaa sidosryhmien osallistumisen osoittamaan hyödyt ja arvo liiketoimintaprosesseille. Kokeilulla pyrittiin myös varmistamaan tuki EWC työlle ja kokeilu synnytti demon, jolla voidaan tukea eKuitin kehitystä Suomessa. 

    Kokeilu koski kauppoja, operaattoreita, vakuutusyhtiöitä, tilitoimistoja sekä kaikkia, joiden tarvitsee saada luotettava vahvistus (verifiable credentials) dokumentista. Kokeilu koski myös viranomaisia (viranomaisraportoinnin kehittäminen/yritysten elämän helpottaminen). 

    Kokeilussa rakennettiin suoraan valideja teknisiä ratkaisuja, joita MVE:ssä vaaditaan.  

    Osallistujat

    OP, Visma, Posti Messaging, Tieke, Tietoevry, CGI, Nordea, DVV, Finanssiala ry, Nexigroup, ReceiptHero, Kuntaliitto, Kesko, Danskebank, Trafore, Verohallinto ja Valtiokonttori

    Lisätietoja

    esko.kaarlonen (at) valtiokonttori.fi

      

  • eKuitti -kokeilu QR koodi ja lompakko

    Kokeilu tarkoitus oli edistää eKuitin etenemistä ja helpottaa myyjien mukaan tuloa eKuitti -ekosysteemiin toteuttamalla määritelty ja kustannustehokas vaihtoehto eOsoitteen välittämiseksi.​ 

    QR-koodiin perustuvia käyttötapauksia eKuitin välittämiseen on jo Euroopassa. Nyt kassajärjestelmätoimittajien toiveesta määriteltiin yhteinen kuvaus Suomen QR-koodille. 

    Kokeilussa tehtiin tekninen kuvaus, jota voidaan käyttää myös muissa toteutuksissa esim. NFC-välityksessä ja muiden digitaalisten liiketoimintadokumenttien välityksessä.​ 

    Määritystyön lopuksi QR-koodia testattiin tuotannossa yhdessä kassajärjestelmätoimittajien kanssa. 

     Kokeilun hyötyjä olivat: 

    • maksutapariippumattoman eKuitin​ mahdollistaminen 
    • anonyymin eKuitin mahdollistaminen ja GDPR vaatimusten huomiointi, kun myyjällä ei ole tietoa ostajasta​ 
    • Myyjä voi todentaa ostajan eKuittisuostumuksen, kun kuitti välitetään asiakkaan itse kertomaan osoitteeseen​ 
    • helpomman markkinoille tulon mahdollistaminen uusille palveluntarjoajille 

    Osallistujat:

    Patentti- ja rekisterihallitus, MiniSuomi, ReceiptHero

    Lisätietoja:

    pirjo.ilola@valtiokonttori.fi

  • Peppol-koulutukset loppukäyttäjille

    Loppukäyttäjien koulutukseen keskittyvän kokeilun tarkoituksena oli tuottaa konkreettinen käytännön esimerkki loppukäyttäjille suunnatusta Peppol-koulutusohjelmasta. Kokeilun tavoitteena oli edistää ja nopeuttaa Peppol osaamisen syntymistä Suomessa, joka on Peppol-hankintasanomien laaja-alaisen käytön suurin este. Osaamisen puutetta on tunnistettu niin loppukäyttäjien (tavalliset ostavat ja myyvät yritykset ja organisaatiot), järjestelmätoimittajien, palveluntarjoajienkin kuin kouluttajienkin parissa. Osaamisen puute on tunnistettu merkittäväksi esteeksi etenkin pk-yritysten parissa.

    Loppukäyttäjille suunnatun koulutusmallikokeilun taustalla oli syksyllä 2023 valmistunut kouluttajien koulutusmallikokeilu. Kouluttajien koulutusmallikokeilun yhtenä jatkosuosituksena oli, että kokeilua seuraisi toinen kokeilu, joka keskittyy loppukäyttäjien, eli hankintasanomien lähettäjien ja vastaanottajien, kouluttamiseen. Loppukäyttäjien koulutusmalli kokeilu käynnistettiin virallisesti maaliskuussa 2024. Kokeilukumppaniksi valittiin Ajantieto Oy.

    Kokeilukumppani Ajantieto Oy suunnitteli ja rakensi loppukäyttäjille suunnatun koulutusmallin, sekä testasi sitä loppukäyttäjistä koostuvalla kohdejoukolla yhdessä Yrityksen digitalous -hankkeen tuella. Koulutussarja (3 kpl koulutuksia) järjestettiin: 7.5, 16.5 ja 22.5.2024 ja oppien keräämiseen keskittyvä kokous järjestettiin 11.6.2024. Kokeilu päätettiin suunnitellun mukaisesti kesäkuussa 2024. Kokeilussa tuotettu koulutusmalli ja ennakkomateriaali toteutettiin niin, että ne ovat pohjimmiltaan avoimia ja osapuoliriippumattomia. Näin kokeilu tuki muidenkin osapuolien (järjestelmätoimittajat, palveluntarjoajat, loppukäyttäjät) Peppol-osaamisen kasvua perusteiden osalta.

    Rakennettu koulutusmalli toimi lähtökohtaisesti hyvin tarkoitukseensa. Koulutukset keräsivät odotettua enemmän osallistujia ja kyselyn mukaan iso osa osallistujista oli jo kuullut Peppolista aiemmin. Tämä osoittaa, että vaikka Peppol -osaaminen on vielä vähäistä, kiinnostus on kuitenkin kasvamaan päin. Rakennettuun koulutusmalliin suositellaan muutamia lisäyksiä, kuten työkalua/ajatuspolkua, joka tukisi pk-yrittäjiä ajattelemaan Peppol-sanomien hyötyjä yrityksen omasta näkökulmasta, sekä työkalua/ajatuspolkua, joka tukisi pk-yrityksiä hahmottamaan Peppol-sanomien käyttöönottoa.

    Projektiryhmä suosittelee tuleviin loppukäyttäjien koulutusmalleihin työkalua/ajatuspolkua, joka tukisi pk-yrittäjiä ajattelemaan Peppol-sanomien hyötyjä. Se voisi esimerkiksi sisältää seuraavia kysymyksiä:  

    • Mikä prosessi yrityksen arjessa vaatii vielä manuaalista työtä? Mikä on yrityksenne sähköistymis- tai automaatioaste (esimerkiksi tilausten tai ostolaskujen käsittelyssä)? 
    • Miten arki helpottuisi, jos manuaalinen työ vähentyisi? Mihin yrityksen työntekijät voisivat käyttää vapautuneen työajan? Millaiselta yrityksen arki voisi näyttää, jos yrityksen sähköistymis- tai automaatioaste olisi korkeampi?  

    Lisäksi projektiryhmä suosittelee koulutuksiin sisällytettävän työkalun/ajatuspolun, joka tukisi yrityksiä hahmottamaan, mitä Peppolin käyttöönotto vaatii. Ajatuspolussa voisi olla esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: 

    • Onko operaattorini myös Peppol-palveluntarjoaja?  
    • Voiko järjestelmästäni lähettää / vastaanottaa niitä Peppol-sanomia, joista olisi yritykselleni hyötyä? Mitä Peppol-sanomia toimittajani / asiakkaani pystyvät käsittelemään? 
    • Mitä mahdolliset käyttöönotot maksavat? 
    • Kenen toimittajan / asiakkaan kanssa yrityksen kannattaisi ensimmäisenä ottaa käyttöön Peppol-sanomat? 
    • Nykyhetki huomioiden, mikä on realistinen tavoite vuoden päähän? Entä mikä on realistinen tavoite 3 vuoden päähän? 

    Projektiryhmä totesi, että ilman tällaisia työkaluja/ajatuspolkuja pk-yritys jätetään ilman konkreettista tukea, eikä koulutuksen vaikuttavuus ole silloin paras mahdollinen.

    Valtiokonttori Peppol-viranomaisena jakaa tämän kokeilun oppeja sidosryhmille eri sidosryhmätilaisuuksien kautta. Lisäksi YD-hanke jakaa tämän kokeilun opit kouluttajien kouluttamisesta kiinnostuneille, jotta kouluttajien koulutusmallia voidaan kehittää entisestään.  

    Lisätietoa:

    peppol@valtiokonttori.fi

  • Rakenteisen tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen läpi koko ketjun

    Kokeilussa koottiin yhteen saman käyttöliittymän alle Yrityksen digitalous -hankkeessa aiemmin tehtyjä kokeiluja niin, että pystyttiin testaamaan ja mallintamaan datan siirtämistä ja hyödyntämistä toimijalta toiselle esimerkiksi alkutuotannosta viranomaisraportointiin saakka. Kokeilussa hyödynnettiin raportoinnin keventämiseen saatuja oppeja ja aiemmissa kokeiluissa rakennettuja demoja, jotka liittyivät rakenteisen tiedon lukemiseen, muuntamiseen, siirtämiseen ja hyödyntämiseen.

    Rakenteisen tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen läpi koko ketjun -kokeilun eli niin sanotun Päästä päähän -kokeilun demo on merkittävä, sillä sen avulla todensimme hankkeen tavoitteiden toteutuskelpoisuuden minimiekosysteemissä, eli rakenteisen tiedon siirtämisen läpi sen elinkaaren toimijalta toiselle. Kokeilun demo toteutettiin MiniSuomi-ympäristöön, jossa kuka tahansa voi tehdä OmaYritys-sovelluksella toimenpiteitä datalle demoyrityksen näkökulmasta. Yrityksen digitalous -hankkeen tavoitteena on luoda talouden toimijoiden välille yhteentoimiva digitaalinen ekosysteemi, jossa erilaiset liiketoimintadokumentit, kuten laskut, tilaukset ja kuitit, liikkuvat reaaliaikaisesti, saumattomasti ja turvallisesti. Hankkeessa yhtenä kehittämisen tapana on ollut sidosryhmien kanssa tehtävät kokeilut, joissa tämän digitaalisen ekosysteemin osia on kehitetty eteenpäin tai testattu esimerkiksi demojen avulla. Rakenteisen tiedon siirtäminen ja hyödyntäminen läpi koko ketjun -kokeilussa testasimme näiden eri osien toimivuutta läpi koko ketjun.

    Katso video rakenteisen tiedon kulkemisesta eri liiketoimintatapahtumissa (YouTube, tekstitetty, ei kuvailutulkkausta)

    Ajankohta

    11/2023-05/2024

    Lisätietoja

    Kokeilun vetäjä: Johanna Kotipelto, Verohallinto johanna.kotipelto(at)vero.fi

  • Jäljitettävyys-kokeilu

    Tuote- ja elintarviketurvallisuus vaatii toteutuakseen prosesseja, joilla tuotteiden raaka-aineiden alkuperä voidaan jäljittää. Suomessa tuote- ja elintarviketurvallisuus on jo entuudestaan korkealla tasolla, mutta vaatimusten laajentuessa koskemaan muun muassa vastuullisuustietoja, kasvaa myös seurattavien tietojen määrä. Kesäkuussa 2023 voimaan tullut metsäkatoasetus luo uusia vaatimuksia Suomessa tapahtuvalle alku- ja jalostustuotannolle, kun tietyt raaka-aineet pitää jatkossa pystyä jäljittämään eräkohtaisesti ja varmentamaan, ettei niiden tuottamisessa ole hakattu metsää. Yrityksen digitalous -hankkeen kokeilussa selvitettiin, voisiko Peppol-hankintasanomia hyödyntää metsäkatoasetuksen vaatimien alkuperätietojen kuljettamisessa läpi toimitusketjun, aina alkutuotannosta valvovien viranomaisten järjestelmiin saakka. Kokeilussa rakennettiin MiniSuomi-ympäristöön demo, jolla tiedon kulkemista havainnollistetaan.

    Katso Tuotteen jäljitettävyystietojen kuljetus verkkolaskusanoman liitteenä -screencast video (YouTube)

    Osallistujat

    Verohallinto, Valtiokonttori/Peppol-viranomainen. Kokeilua tehdään yhteistyössä Food Data Finland -hankkeen kanssa.

    Toteutusajankohta

    10/2023 – 05/2024

    Lisätietoja

    Johanna Kotipelto, Verohallinto, johanna.kotipelto(at)vero.fi

  • Digitaalinen tuotepassikokeilu

    Digitaalinen tuotepassi sisältää tietoa tuotteen ominaisuuksista, kuten kierrätysmateriaalien osuudesta tuotteessa. Ecodesign for sustainable products regulation -asetus määrittelee digitaalisen tuotepassin,  joka voidaan hakea verkosta esimerkiksi tuotteeseen liittyvän QR-koodin avulla. Digitaalinen tuotepassi voidaan toteuttaa eri tavoilla. Tuotteen valmistaja voi kirjoittaa digitaalisen tuotepassin lohkoketjuun, jossa se on varmennetusti ja julkisesti saatavilla. Tuotepassiin tarvitsee liittää vahvistettu tieto tuotteen valmistaneesta yrityksestä, jonka yritys voi varmistaa esimerkiksi digitaalisen lompakon avulla. Digitaalinen tuotepassi -pilotin toteuttaa hajautettujen teknologioiden tutkimustoimisto STRGL. Yrityksen TREE®-teknologia saa varmennetun tiedon käyttäjän digitaalisesta identiteetistä Mini-Suomi-ympäristön eIDAS-yhteensopivasta yrityslompakosta. Pilotissa toteutetaan järjestelmä, jossa yrityksen vahvistettu identiteetti tallennetaan lohkoketjuun osana tuotepassin dataa.

    Ajankohta

    Kokeilu toteutettiin maalis-toukokuussa 2024.

    Osallistujat

    Verohallinto, STRGL

    Lisätietoja

    mikael.afhallstrom(at)vero.fi
    piia.hanhirova(at)vero.fi

  • Lupaan perustuva tiedonsiirto: kokeilu asiakasyrityksen veroilmoitustietojen pyytämiseksi

    Yrityksen digitalous (YD) -hankkeen Lupaan perustuva tiedonsiirto -kokeilu perustui hankkeen tavoitteeseen selvittää lupaan perustuvaa siirtoa tilanteissa, jossa liiketoimintaprosessin toteuttamiseksi hyödynnetään kolmannen osapuolen hallinnoimia tietoja. Kokeilu perustui YD-hankkeen asiakasymmärrysvaiheessa tekemiin havaintoihin, joiden perusteella rahoitusalan tunnistettiin olevan potentiaalinen rakenteisen tiedon hyödyntäjä.

    Rahoitusalan toimijoiden tunnistettiin olevan YD-hankkeen vision mukaisesti jo pitkällä rakenteisen datan hyödyntäjinä ja ne ovat jo automatisoineet useita liiketoimintaprosessejaan. Yhdessä kokeilukumppanin kanssa tunnistimme, että sellaisten yritysten, jotka eivät tee tilinpäätöstä, taloudellisen aseman analysoimiseksi yrityksen veroilmoitustiedot ovat paras saatavilla oleva tieto. Nykytilassa rahoittaja pyytää asiakastaan itse noutamaan tiedon OmaVerosta ja toimittamaan sen rahoittajalle.

    Kokeilussa kehitettiin ratkaisua, jossa rahoittajan on mahdollista saada asiakasyrityksensä lupaan perustuen veroilmoitustiedot suoraan Verohallinnolta. Kokeilussa veroilmoitustiedot välitetään ehtojen täyttyessä rakenteisessa muodossa rajapinnan välityksellä Verohallinnolta rahoittajalle. Kokeilun tavoitteena oli edistää reaaliaikaista rahoituspäätösprosessia, jossa asiakasyrityksen on mahdollista saada rahoittajaltaan rahoituspäätös ilman manuaalisten työvaiheiden aiheuttamia hidasteita.

    Kokeilun eteneminen

    Kehitettävän liiketoiminta-alueen tunnistamisen jälkeen määritettiin kolmen toimijan välinen liiketoimintaprosessi, jossa yritysasiakas valtuuttaa rahoittajan pyytämään veroilmoitustietojaan Verohallinnolta. Prosessin tunnistettiin pitävän sisällään eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja vaativan yhteistoiminnan pelisääntöjä.

    Prosessin keskeisimmiksi osa-alueiksi tunnistimme kolme prosessin vaihetta:

    1. asiakkaan valtuutuksen ja valtuutuksen hallinnan siten että Verohallinnon on mahdollista luovuttaa hallitsemansa tietoja rahoittajalle,
    2. tietojen pyytäminen Verohallinnolta ja
    3. tietojen siirto rahoittajalle.

    Valtuutukseen osalta kokeilussa määrittelimme toimintatavan, jossa tiedon jakaminen perustuu tiedon jakajan myöntämään tietolupaan, jonka perusteella Verohallinnon olisi mahdollista luovuttaa tietoa sen saaneille rahoittajille ilman että tietoluvan saaneen yrityksen tarvitsisi toimittaa asiakkaansa antamaa valtuutusta. Tietojen pyytämisen ja toimittamisen kokeilemiseksi rakensimme Verohallinnon kokeiluympäristöön teknisen toteutuksen, jota on mahdollista hyödyntää Verohallinnon ehtojen mukaisesti.

    Kokeilun havainnot

    Kokeiluun osallistui sen eri vaiheissa yhteensä kuusi rahoitusalan toimijaa. Kokeilussa tunnistettiin määritettyjen veroilmoitustietojen kiinnostavan rahoitusalan toimijoita. Lisäksi kaikki toimijat suhtautuivat pääsääntöisesti positiivisesti määritettyyn toimintatapaan, jolla viranomaisille raportoitavaa tietoa voitaisiin hyödyntää liiketoiminnan tarpeisiin. Kokeilun oletuksena on, että vastaavaa toimintatapaa olisi mahdollista hyödyntää myös muiden viranomaisten ja yritysten, sekä yritysten välisessä tiedonvaihdossa. Kokeilussa tunnistettiin esimerkiksi ajantasaiset kirjanpitoaineistot rahoituslaitoksia kiinnostaviksi tiedoiksi.

    Kokeilussa tehdyn selvitystyön perusteella Verohallinnon olisi mahdollista siirtää asiakkaitaan koskevia hallinnoimiaan tietoja kolmannelle osapuolelle valtakirjalla. Kokeilussa ei tunnistettu esteitä ottaa käyttöön tiedonjakelua, joka perustuu erityiskriteerein myönnettyyn tietolupaan. Kokeilussa tunnistimme, että todennäköisesti Verohallinnon ja rahoittajan tulisi sopia valtuutuksen hallinasta, tietojen pyytämisestä ja niiden siirtämisestä sopimuksella. Vaihtoehtoinen tapa olisi luoda käyttöehdot, joita palvelun käyttäjä sitoutuisi noudattamaan. Verohallinnon tulisi valvoa sopimuksen ja/tai ehtojen noudattamista ja tarvittaessa puuttua väärinkäytöksiin.

    Kokeilun perusteella Verohallinnon ja rahoitusalan toimijoiden tekniset valmiudet ovat hyvät ja toimintatavan käyttöönottamisen tekniset kustannukset jäisivät oletettavasti melko pieniksi. Kokeilun jälkeen on vielä selvitettävä toimintatavan aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ja miten kokeiltu toimintatapa soveltuu osaksi Verohallinnon lakisääteiseen tehtävään.

    Lisätietoja

    minna.rotko(at)vero.fi

  • Kirjanpidon vakiomuotoisten tapahtumatietojen hyödyntäminen

    Kokeilussa oli tavoitteena tutkia, toimiiko vakiomuotoinen ja vakiosisältöinen kirjanpidon tapahtumatasoinen aineisto tietosisältönä eri viranomaisten ja muiden tiedonhyödyntäjien tietotarpeisiin. Kokeilussa selvitettäviä käyttötapauksia olivat tulovero-, arvonlisävero-, ja tilastoraportointi, verotarkastus ja tilintarkastus. Varsinaisten käyttötapauksien lisäksi kokeilussa oli tavoitteena hakea ymmärrystä rakenteisen ja vakioidun kirjanpitoaineiston käytettävyydestä ja hyödyistä.

    Kokeiluun osallistuivat virastoista Verohallinto ja Tilastokeskus. Kokeilussa kokeilukumppaneina oli Kirjurituote Oy tarjoamassa tukea Liikekirjuri™ -tilikartan käyttöön sekä ohjelmistotalokumppani Visma Solutions Oy ja tilintarkastuskumppani KPMG Oy Ab.

    Kokeilussa käytettiin XBRL GL -määritystä tiedostomuotona. Tietosisällön vakiointi pohjautui Liikekirjuri™-tilikarttaan sekä muihin vakioitaviin lisäseurantakohteisiin. Yrityksen tilikartta sovitettiin Liikekirjuri™-tilikarttaan ohjelmistotalokumppanin toimesta.

    Kokeilussa tuotettiin YD-hankkeen toimesta synteettistä kokeiluaineistoa ja kokeilukumppanin toimesta aidon yrityksen aineisto XBRL GL-muodossa. Kokeilun alussa käytiin keskustelua kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa siitä, mitä tietosisältöjä kokeilussa hyödynnetään XBRL GL-taksonomiasta. Lisäksi yhteistyössä määritettiin koodisto seurantakohteille ALV:n, tuloverotuksen ja tilastokeskuksen lisätietotarpeiden kattamiseksi.

    Ajankohta

    04/2023 – 04/2024

    Kokeilun tulokset:

    • Kokeilu onnistui hyvin ja vastasi asetettuihin tavoitteisiin.
    • Rakenteisesta ja vakioidusta kirjanpitoaineistosta saadaan laajin hyöty, kun aineisto on laajasti käytössä yrityksissä.
    • XBRL GL -tietomuoto todettiin toimivaksi ja sen käyttöönottoa suositellaan.
    • Ohjelmistotalokumppani kehitti kyvykkyyden tuottaa XBRL GL -muotoista aineistoa. Kyvykkyys voidaan toteuttaa kohtuullisin kustannuksin, koska XML-muotoinen XBRL GL –aineisto on teknisesti helposti muunnettavissa ohjelmistojen omista tietosisällöistä.
    • Kokeilussa hyödynnetty aidon yrityksen XBRL GL-kirjanpitoaineisto todettiin käyttökelpoiseksi viranomaisten ja tilintarkastuksen käyttöön.
    • Vakiomuotoinen tilikartta ja standardi tietoformaatti hyödyttäisivät verotarkastuksen ja tilintarkastuksen prosesseja merkittävästi.
    • Viranomaisraportoinnissa havaittiin:
      • Arvonlisäverotuksen näkökulmasta aineisto voisi täyttää tietotarpeet, jos raportointisykli vastaa arvonlisäverotuksen tarpeita.
      • Tuloveroilmoittamista aineisto palvelisi kirjanpidosta johdettavien tietojen osalta.
      • Tilastoinnin osalta aineisto täyttäisi joitain tarpeita, mikäli raportoinnin sykli ja nopeus olisivat riittävät ja seurantakohteet käyttökelpoisia.
    • Arvonlisäverotusta varten tarvittavien erittelyjen tuottaminen vakioitujen seurantakohteiden kautta oli suoraviivaista ja koettiin toteutuskelpoiseksi.
    • Aineisto vaikuttaa lupaavalta myös muihin käyttötarkoituksiin, kuten kirjanpitoaineiston siirtoon liiketoiminnan järjestelmien sekä taloushallinnon ohjelmistojen välillä.

    Kokeilu nosti esiin jatkoselvitettäviä asioita:

    • miten saadaan harmonisoitua kirjanpidon tietosisältöä
    • miten XBRL GL -tietomuoto saadaan laajasti käyttöön Suomessa
    • miten tiedon yhteiskäyttöisyydestä saadaan laajempia etuja ja mitä tietotarpeita aineisto voi korvata sekä
    • vakioitujen tiliöintiviitteiden ja seurantakohteiden jatkokehitystä

    Lisätietoa kokeilusta

    Kristiina Häkkinen, PRH, kristiina.hakkinen (at) prh.fi
    Vilppu Salovaara, Tilastokeskus, vilppu.salovaara (at) stat.fi

    Yhteiskehittämisen foorumeita kokeilussa:

  • Verkkolaskun tiedonsiirto ja hyödyntäminen

    Kokeilussa tutkittiin verkkolaskun teknistä tiedonvälitystä rajapinnan kautta operaattorilta tiedonkäyttäjille, mutta tiedonvälityksessä tukeuduttiin pääsääntöisesti olemassaoleviin rajapintaratkaisuihin. Aidon liiketoiminnan verkkolaskuista (Finvoice 3.0) koostuva kokeiluaineisto muutettiin rakenteiseen muotoon, jotta sitä voitiin hyödyntää paremmin tilastoinnissa sekä kokeilla tiedonsiirron toimivuutta mahdollisessa transaktiokohtaisessa raportoinnissa (EU komission direktiiviehdotus ViDA DRR). Kokeilussa selvitettiin myös voisiko Valtiokonttori toimia tiedon kerääjänä ja välittäjänä eri virastoille esimerkiksi Tilastokeskukselle tai Verohallinnolle niiden tiedonsaantioikeuksien mukaisesti. Tämän kaltaisten tiedonvälityskanavien rakentaminen on osa Yrityksen digitalous –hankkeen ekosysteemityötä.

    Kokeilu toteutettiin ajalla 2/2023–4/2024 ja siinä olivat mukana Verohallinto, Tilastokeskus, Valtiokonttori, Posti Messaging Oy ja Tietoevry Finland Oy.

    Kokeilussa

    • todennettiin, että verkkolaskujen tekninen tiedonvälitys rajapinnan välityksellä operaattorilta Valtiokonttorille on mahdollista toteuttaa suunnitellusti
    • selvitettiin verkkolaskusta saatavan tiedon käytettävyyttä viranomaisraportoinnissa
      • Tilastoinnin näkökulmasta laskujen sisältämää tietomäärää tulisi kehittää ja laskuilla tulisi olla standardoitu tieto myydystä tavarasta tai palvelusta. Käyttökohteita tilastoinnin näkökulmasta löytyisi ainakin hintatilastoista ja yritysten myyntien ja ostojen tuotetasoisista tilastoista.
      • Verohallinnon näkökulmasta kokeilu antoi mahdollisuuden selvittää verkkolaskuaineiston sopivuutta transaktiopohjaiseen raportointiin ja erityisesti huomioiden EU Komission julkaisema ehdotus transaktiopohjaisesta raportoinnista (ViDA DRR). Kokeilu antoi erittäin arvokasta tietoa siitä, mikä tällä hetkellä olisi mahdollista nyt käytössä olevilla verkkolaskuilla ja mitkä asiat vaativat vielä yhteistä kehittämistä.
    • selvitettiin aidon liiketoiminta-aineiston eli verkkolaskusta saatavan tiedon toimivuutta viranomaisraportoinnin automatisoinnissa
      • Valtiokonttori toteaa, että laskuaineiston tietosisältö oli ennakkovarautumisesta huolimatta haastavaa, joten laskujen tietosisällön kehittäminen on otettu mukaan tiekarttatyöhön.
      • Tilastokeskus havaitsi, että laskujen tietosisältö sisältää paljon hyödyllisiä tietoja, mutta kokeiluaineiston perusteella laskuaineisto ei vielä ole laajasti hyödynnettävissä tilastojen tuottamiseksi ja laskujen tietosisältöä tulee kehittää (mm. Tuotekoodit, määrätieto, toimipaikkatunnus).
      • Verohallinnon näkökulmasta aineisto olisi ollut pääosin hyödyllinen verotustilanteessa (ViDA DRR). Aidon liiketoiminta-aineiston perusteella muodostui alustava mallinnus laskun tietosisällöstä ja sen käytettävyydestä. Lisäksi muodostui alustava kuva haasteellisista kohdista.

    Kokeilun tavoitteista kerrottiin blogikirjoituksessa: Kevyempää raportointia ja parempaa tilastointia verkkolaskun avulla, blogi 29.03.2023.

    Kokeilun tuloksia avattiin blogissa: Verkkolasku – mainio tietolähde, mutta saako siitä irti vielä enemmän? – Yrityksen digitalous

    Lisätietoja kokeilusta

    Pasi Sinervo, Verohallinto, pasi.sinervo(at)vero.fi
    Maria Eskelinen, Verohallinto, maria.eskelinen(at)vero.fi
    Vilppu Salovaara, Tilastokeskus, vilppu.salovaara(at)stat.fi
    Tomi Rusi, Valtiokonttori, tomi.rusi(at)valtiokonttori.fi

  • Tilinpäätöstietojen tuottaminen digitaaliseen muotoon

    Kokeilussa selvitettiin, miten taloushallinnon järjestelmien toimittajat pystyvät tuottamaan digitaalisia eli rakenteisia tilinpäätöksiä ja siirtämään tiedot rajapinnan kautta kaupparekisteriin siten, että tilinpäätösten tuottaminen olisi mahdollisimman automatisoitua.

    Lisäksi selvitettiin tilinpäätöstietojen hyödyntäjien, kuten tietopalveluyritysten, tarpeita.

    Ohjelmiston kehitys sujui kohtuullisilla resursseilla ja tuella

    Kokeilussa tarkasteltiin ohjelmiston kehittämiseen tarvittuja resursseja ja tukea sekä kokemuksia käyttöönotosta ja tilinpäätöksen tuottamisesta.

    Kokeilussa kaksi taloushallinnon ohjelmistoyritystä, Oscar Software Oy ja Admicom Finland Oy, tuottivat koko tilinpäätöksen sisällön iXBRL-muotoon (inline eXtensible Business Reporting Language) ja lähetti tilinpäätöksen onnistuneesti kaupparekisteriä ylläpitävän Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) testiympäristöön. Lähetetty aineisto sisälsi tulos- ja taselaskelmat ja liitetiedot sekä muut tiedot.

    Molemmat osallistuneet ohjelmistoyritykset pitivät kokeilun tuloksia myönteisinä:

    • Toteutus oli melko yksinkertaista.
    • Tarvittujen resurssien määrä oli maltillinen.
    • Itsenäinen kehitystyö onnistui hyvin esimerkkiaineiston pohjalta.
    • Materiaalit olivat hyvät ja tuki riittävää.

    Varsinainen tuotantokäyttö on näillä näkymin mahdollista aloittaa jo kuluvana vuonna.

    Kokeiluun osallistuneiden yritysten kokemusten perusteella vaadittavan työajan määrään vaikuttaa merkittävästi se, onko ohjelmistossa jo valmiina tilinpäätöksen muodostava toiminto. Toinen vaikuttava tekijä on tilikartan vakiointi ohjelmistossa. Jos tilikartan rakenne on lukittu tiliryhmätasolle, mahdollistuu tuloslaskelman ja taseen automatisoitu tuottaminen rakenteiseen muotoon helpommin. Ohjelmistoyritykset kokivat, että tilinpäätöksen muodostaminen ja yhteyden rakentaminen PRH:n rajapintaan vaativat suurin piirtein yhtä paljon työaikaa.

    Tietojen hyödyntäjille merkittäviä säästöjä

    Kokeilussa haastateltiin tietojen hyödyntäjiä tilinpäätöstietojen käsittelystä.

    Tietojen hyödyntäjien näkökulmasta digitilinpäätöksissä on useita etuja:

    • Tietoja voidaan hyödyntää paljon tehokkaammin.
    • Digitilinpäätökset tuovat merkittäviä säästöjä joko suoraan rahallisesti tai välillisesti automaation kautta.
    • Tietojen manuaaliseen tallennukseen käytetyt resurssit voidaan ohjata tuottavampaan työhön.
    • Tiedot saadaan julkisiksi nopeammin, koska rekisteröinti on nopeampaa eikä hyödyntäjien tarvitse käsitellä tietoja.
    • Tietojen laatu paranee, koska digitilinpäätökset sisältävät todennäköisemmin lain vaatimat tiedot.

    Tilinpäätöksen liitetiedoissa on paljon hyödyntäjien tarvitsemaa sisältöä. Kokeilussa selvitettiin myös liitetietojen rakenteistamisen mahdollisuuksia ja järkevää tasoa. Haastateltujen hyödyntäjien mukaan yleisimpiä liitetietoja ovat muiden muassa henkilöstön lukumäärä, konsernirakenne, leasingvastuut, liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sekä osingot.

    Osallistujat

    Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), Tilastokeskus, Verohallinto, Admicom Finland Oy ja Oscar Software Oy.

    Ajankohta

    Kokeilu toteutettiin toukokuusta 2023 maaliskuuhun 2024.

    Lisätietoja

    kristiina.hakkinen (at) prh.fi

  • Pankkien asiakastuntemusprosessi – Know your customer (KYC)

    Pankit tekevät yrityksille asiakastuntemusprosessin (Know your customer, KYC)  muun muassa asiakkaaksitulon ja pankkitilin avaamisen yhteydessä. Yrityksen digitalous -hankkeessa selvitettiin kokeilun avulla, kuinka yrityksen digilompakolla voidaan helpottaa pankille lainsäädännön perusteella syntyviä velvoitteita yritysasiakkaan tuntemiseen liittyen.

    Pankeilla on lainsäädäntöön perustuva velvollisuus tuntea asiakkaansa. Lisäksi asiakas pyritään tunnistamaan myös riskienhallinnallisista syistä.  Osana pankkitilin avaamista yritys toimittaa pankille erilaisia dokumentteja, jotka koskevat erityisesti sen taloudellista tilaa, omistusrakennetta ja todellisia edunsaajia.  Yrityksen digitalous
    -hankkeessa on tehty nykytilan kartoitus siitä, mitä tietoja pankit pyytävät ja tarvitsevat kun ne avaavat uutta asiakassuhdetta ja mitkä ovat niiden kipupisteitä.

    Monet asiakastuntemukseen liittyvät asiakirjat ovat paperisia ja niiden toimittamiseen ja käsittelyyn pankissa liittyy manuaalisia vaiheita. Tämä aiheuttaa kustannuksia, vie paljon henkilökunnan aikaa ja tuo kankeutta eri prosesseihin.

    Kokeilussa selvitettiin, voidaanko KYC-prosessiin liittyvät asiakirjat esittää sähköisenä attribuuttitodistuksina yrityksen eIDAS-lompakosta. Kokeilu tehtiin synteettisillä tiedoilla MiniSuomi-testiympäristössä. Kokeilussa Mini-Suomeen rakennettu Mini-PRH (Patentti- ja rekisterihallitus)  antoi testiyritykselle kaupparekisteriotteen ja edunsaajaotteen, jotka testiyritys esitti lompakostaan MiniSuomessa olevaan Mini-Pankkiin.

    Lue blogi KYC-kokeilusta ja katso video

    Kokeilu liittyi Yrityksen digitalous -hankkeen tavoitteeseen mahdollistaa yrityksen perustamisen ja toiminnan digitaalisuus sekä luoda digitaalinen identiteetti yritykselle. Hankkeen tavoitteena on tutkia eIDAS-yhteensopivan yrityslompakon hyötyjä yrityksille.  

    Ajankohta

    Kokeilu toteutettiin 1.1.-31.3.2024

    Osallistujat

    Verohallinto

    Lisätietoja

    Heini Heinonen, heini.heinonen (at) stat.fi

  • Verotuksellinen kotipaikkatodistus yrityslompakon todisteena

    Yrityksen digitalous –hankkeessa toteutettiin Euroopan komission 19.6.2023 antaman FASTER-direktiiviehdotukseen liittyvä tekninen kokeilu digitaalisesta, rakenteisessa muodossa olevasta verotuksellisesta kotipaikkatodistuksesta, joka annettaisiin haltijansa eurooppalaiseen digitaaliseen identiteettilompakkoon. Kokeilun tavoitteena oli esittää ratkaisuvaihtoehto, jossa pankit sekä lähde- ja kohdemaan verohallinnot pystyisivät vähentämään asiakirjojen manuaalista käsittelyä.

    Mitä tehtiin ja tavoiteltiin?

    Kokeilussa pyrittiin saamaan vastaus siihen, onko verotuksellisen kotipaikkatodistus teknisesti mahdollista toteuttaa ja välittää attribuuttitodistuksena yrityslompakosta. Lisäksi selvitettiin, palvelisiko toteutettu verotuksellinen kotipaikkatodistus pankin FASTER-direktiivin mukaista palveluprosessia.

    Kokeilu tehtiin synteettisellä datalla MiniSuomi-testiympäristössä. Verotuksellisesta kotipaikkatodistuksesta laadittiin FASTER-direktiiviehdotuksen mukainen tietomalli, joka myös visualisoitiin komission ehdotuksen mukaisesti. MiniSuomen testiympäristöön toteutettiin kolme testipalvelua; Mini-Vero, Hosharaff testifirma ja Mini-Pankki. Kokeilussa Mini-Vero antaa attribuuttitodistusmuotoisen kotipaikkatodistuksen Hosharaff Testifirman yrityslompakkoon ja Hosharaff Testifirma jakaa kotipaikkatodistuksen Mini-Pankille.

    Mitä kokeilusta opittiin?

    Kokeilun lopputuloksena voidaan todeta, että verotuksellisen kotipaikkatodistuksen voi teknisesti toteuttaa ja välittää attribuuttitodistuksena yrityslompakosta. Toteutettu verotuksellinen kotipaikkatodistus palvelisi pankin FASTER-direktiivin mukaista palveluprosessia. Pankit näkevät lompakon ja attribuuttitodistuksen hyödyt, jos lompakoihin on saatavilla useita todistuksia pankin eri prosesseihin. Esimerkiksi asiakkuuden avaamisen yhteydessä pankki voisi ottaa vastaan paitsi kotipaikkatodistuksen, myös muita attribuuttitodistuksia.

    Pankki nosti attribuuttitodistuksen revokaation ja revokaatiotarkistuksen tärkeyden, koska pankilla on vahingonkorvausvastuu, jos todistukseen luotetaan eikä se olekaan voimassa. Verotuksellinen kotipaikkatodistus lompakon attribuuttitodistuksena palvelisi muitakin pankin prosesseja kuin osinkojen lähdeverotusprosessia, esim. KYC-, CRS- ja FATCA-raportointia.

    Lue lisää blogista ja katso video: Kotipaikkatodistus suoristaa lähdeverotuksen mutkia – Yrityksen digitalous

    Lisätietoja FASTER-direktiiviehdotuksesta: FASTER Initiative: Better withholding tax procedures to boost cross-border investment and help fight tax abuse 

    Toteutusajankohta

    24.10.2023-31.3.2024

    Osallistujat

    Verohallinto, Gofore, Sleek Oy

    Lisätietoja

    mikael.afhallstrom(at)vero.fi
    piia.hanhirova(at)vero.fi

  • Verkkolaskulta vauhtia varastokirjanpitoon

    Verkkolaskulta vauhtia varastokirjanpitoon -kokeilussa testattiin Finvoice-standardin mukaisen verkkolaskun sisältämän tuoterivitiedon hyödyntämistä kännykälle rakennetulla sovelluksella.

    Kokeilussa rakennettu demosovellus luki hyväksytyltä verkkolaskulta tuotteen tuotekoodin, nimen, erätunnuksen sekä määrän. Kännykkäsovellus mahdollisti varastoon ja lohkolle kirjaukset tehtäväksi niin, että esimerkiksi pellolle kylvettävien siementen erätunnus kulki kirjauksissa automaattisesti mukana. Erätunnuksen avulla voidaan varmistaa mm. siementen sertifiointi. Kokeilun yhteydessä myös päivitettiin Finvoice verkkolaskun sisältöön erätunnus noudattaen Peppol sanomakuvausta.

    Kännykälle toteutettu ratkaisu helpottaa viljelijän arkea, kun kirjaukset voidaan tehdä töiden ohella tuotteiden saapuessa varastoon tai lohkoille käytettäessä. Kirjausten myötä syntyvät sekä varastokirjanpito että lohkokirjanpito.

    Kokeiluun osallistunut ohjelmistotalo Suonentieto näki ratkaisun hyödyt ja päätti jo kokeilun aikana lisätä erätunnuksen ohjelmistoissaan koneluettavaan muotoon.

    “Oli ihanaa, että saatiin Suonentiedolla tämän luun ympärille vähän jo lihaa ja omalta osaltamme olemme edistämässä tiedon automaattista käsittelyä ja toisaalta ehkä heittämässä pientä haastetta muille ohjelmistotaloille toteuttaa myös erätunnuksen huomioiminen heidän omiin järjestelmiinsä.”
    Marika Hiltunen, Suonentieto

    Kokeilua sekä sen tuloksia esiteltiin AgriVenture2023-tapahtumassa sekä kokeilun tuloswebinaarissa kesäkuussa. Erätunnusta hyödyntävä demosovellus lohko- ja varastokirjauksiin löytyy avoimelta MiniSuomi-testausalustalta ja on vapaasti kokeiltavissa. Kokeilussa luotiin ohje myös siitä, miten erätunnuksen voi verkkolaskulle lisätä.

    Verkkolaskun tuoterivitieto toisi hyötyä monille aloille

    Kaikki pienyrittäjät voisivat hyödyntää verkkolaskun tuotetietoja varastokirjauksissa. Lisäksi verkkolaskun tiedoilla voi ylläpitää toimittaja- sekä tuoterekisteriä.  Erityisen tärkeä on tuotteen erätunnus toimialoille, joissa tuotteet täytyy olla jäljitettävissä. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi rakennustuote-, kosmetiikka-, kampaamo- ja elintarviketeollisuus. Verkkolasku keventää myös raportointia ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta sekä helpottaa yrittäjän oman talouden seurantaa sekä kirjanpitoa.

    Kokeiluun osallistui Yrityksen digitalous –hankkeesta Verohallinnon ja Valtiokonttorin edustajia sekä kokeilukumppaneina ohjelmistotalo Suonentieto Oy sekä luomuviljelijä Vuokko Mäkinen Komkom ky:stä. Kokeilussa syntynyttä ratkaisua yhteiskehitettiin yhteistyössä Naturcom Oy:n sekä Ruokaviraston kanssa.

    Linkki demosovellukseen

    Soveltamisohje -luonnos erätunnuksen välitys Finvoice 3.0 laskulla (YD-hanke)

    Lisätietoja: 
    Johanna Kotipelto, johanna.kotipelto[at]vero.fi ja
    yrityksendigitalous[at]prh.fi

  • Digitaalinen tilaaminen rakennusteollisuudessa

    Tilauksen prosesseissa digitaalisuudessa on kyse käytännön asioista, jotka tulevat vaikuttamaan lähivuosina monien päivittäisiin työtehtäviin, helpottavalla tavalla.

    Yrityksen digitaloushankkeen pyynnöstä tehdyn arvion mukaan tilausprosesseihin kuluvan työn arvo on Suomessa noin 2,7 miljardia euroa joka ikinen vuosi. Kyseessä on siis huomattava määrä työtä, joka voitaisiin käyttää digitalisaation myötä muihin tehtäviin. Tällä on vaikutusta maamme kilpailukykyyn.

    Rakentamisen palveluyhtiö Fira, Onninen, Saint-Gobain, Peppol operaattorin DBE Core ja Visma Solutions tarttuivat haasteeseen ja lähtivät kokeilemaan yhdessä Yrityksen digitaloushankkeen kanssa, kuinka digitaalinen tilaaminen istuu rakennusteollisuuden tarpeisiin.

    Kokeilu eteni kolmessa vaiheessa:

    1. Fira, Onninen ja Saint-Gobain kävivät yhdessä työpajoissa läpi heidän tilauksensa prosesseihin liittyvien dokumenttien tietotarpeita. Millaista tietoa tilauksilla tulee olla? Täyttävätkö kansainvälisesti käytetyn Peppol-standardin dokumentit nämä tarpeet?
    2. Työpajojen perusteella muodostettiin koreografia, eli suunniteltiin miten esimerkkikatalogit, tilaukset, tilausvahvistukset, tilauksen muutokset, ja lähetysilmoitukset liikkuvat osapuolten välillä ja millaisella tietosisällöllä. Lopulta dokumenteista muodostettiin koneluettavat tiedostot, joita voi välittää Peppol-verkoston palveluntarjoajien kautta osapuolelta toiselle.
    3. Kolmannessa vaiheessa dokumenttien lähettäminen prosessin eri vaiheissa simuloitiin käyttämällä Peppol-testiverkkoa. Käytännössä siis koneluettavia tilaamisen dokumentteja lähetettiin digitaalisesti Peppol palveluntarjoajien välityksellä.

    Kokeilun aikana rakennusteollisuuden edustajat syventyivät Peppol-standardin toimintalogiikkaan ja dokumenttien tietosisältöihin. Kokeilun yhteenvetopalaverissa kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että kokeilun tavoitteet oli saavutettu ja kokeilu oli onnistunut. Saimme esimerkiksi lisää tietoa siitä, miten Peppol-standardi soveltuu rakennusteollisuuden tarpeisiin ja kuinka tietoutta Peppolin tarjoamista mahdollisuuksista voi levittää käytännön esimerkkien avulla.

    Peppol-viranomainen ja yrityksen digitaloushanke taas sai arvokasta tietoa siitä, miten asioita voi viedä käytännössä eteenpäin. Nykyiset ERP- tai muut tilausjärjestelmät eivät välttämättä vaadi kovinkaan suuria muutoksia, jotta niitä voisi käyttää digitaaliseen tilaamiseen Peppol-verkon kautta.  Saimme myös terveisiä Peppol-standardin jatkokehitystä varten. Rakennusteollisuudelle tärkeitä tuotekoodeja kuten ETIM tai LVIS-koodeja ei vielä tunnettu Peppolin tuotekoodien listalla. Lisäksi alakohtaiset soveltamisohjeet voisivat olla oivallisia helpottamaan digitaalisen tilaamisen käyttöönottoa.

    Lisätietoja

    hannu.kivinen(at)valtiokonttori.fi

  • Yrityslompakkokonseptin hyödyntäminen yritystoiminnassa

    Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen kokeilu MiniSuomi-ympäristössä. Testidataa hyödyntäen kokeillaan, mihin digitaalinen yrityslompakko voisi taipua ja miten sitä voisi hyödyntää.

    Kokeilukumppanit

    BrØnnØysundregistrene (NO)
    Bolagsverket (SE)
    Yrityksen digitalous -hanke (FI)
    Valtiovarainministeriö (FI)

    Ajankohta

    Aikataulu on sidottu EUDI wallet-konsortion pilottiin.

    Toteutettiin Proof-of-Concept (PoC)

    • Miten ruotsalainen yritys voi pyytää suomalaiselta yritykseltä perustiedot ja toisin päin
    • Missä tiedot sijaitsevat ja kuka ne luovuttaa
    • Toiminnan käyttötapaukset, teknisen ratkaisun demot ja tulosten esittely

    Lisätietoja

    mikael.afhallstrom(at)vero.fi
    piia.hanhirova(at)vero.fi

  • eKuitin tarjoaminen valtion virastoissa

    Tehtävänä oli koota vaatimukset eKuitin tarjoamisesta kirjanpitoyksiköissä, jotta eKuitteja voidaan tarjota sekä testata eKuitin välitys ostotilanteessa.

    Kokeilu perustui vaatimukseen , jossa kirjanpitoyksikkö lähetti eKuitteja vain, jos asiakas on tehnyt eKuitti-sopimuksen eKuittioperaattorin kanssa.

    Osallistujat

    Patentti- ja rekisterihallitus, CPU, ReceiptHero, Valtori ja Valtiokonttori

    Ajankohta

    Joulukuu 2022

    Lisätietoja

    pirjo.ilola(at)valtiokonttori.fi

  • eKuitin tietojen hyödyntäminen

    Korttioston kuittien yhdistäminen korttilaskuun ostolaskujärjestelmässä.

    Kokeilussa luotiin myös malliraportti niistä ostoriveistä korttilaskulla, joihin ei eKuittia ole saatu. Tämän ansiosta korttilaskun tarkistaminen ostolaskujärjestelmässä helpottuu.

    Osallistujat

    Poliisi, Valvira ja Valtiokonttori

    Ajankohta

    Joulukuu 2022

    Lisätietoja

    pirjo.ilola(at)valtiokonttori.fi

  • Peppol Service Metadata Publisher (SMP) ja Findy -kokeilu

    Kaikki Peppolin käyttäjät ilmoittavat sanomien vastaanottoon liittyvät tietonsa Service Metadata Publisher
    -palvelussa eli SMP:ssä. Näitä tietoja ovat vastaanotto-osoitteet sekä tuetut sanomat ja prosessit.

    Peppol SMP:n ja Findyn kokeilulla voitiin osoittaa, että SMP:ssä on mahdollista ylläpitää myös Findyn tarvitsemaa osoitetietoa. Lisäksi varmistettiin, että Peppol-sanomien tietosisältöä voidaan käyttää luottamusverkoston käyttämien tietojoukkojen (credentials) muodostamiseen.

    Osallistujat

    Posti, TietoEvry, OP ja Yrityksen Digitalous -hanke

    Ajankohta

    Kevät 2021

    Lisätietoja

    peppol@valtiokonttori.fi

  • Kertaluonteinen verkkolasku kuluttajalle

    Pankkien kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi joulukuussa 2021 Apix Messaging Oy, Isolta Oy, MobilePay Finland Oy ja Valtiokonttorin edustajat aloittivat kuluttajan kertaluontoisen verkkolaskun testauksen. Tavoitteena oli todentaa, että Isolta Oy:n Arkhimedes-laskutusohjelmistosta voidaan lähettää verkkolasku kuluttajan MobilePay sovellukseen, ja selvittää, millaisia muutoksia laskun välitykseen tarvittaisiin. Verkkolaskuvälittäjänä toimi Apix. Tammikuussa 2022 välitettiin onnistuneen testauksen jälkeen ensimmäiset kertaluonteiset verkkolaskut kuluttajalle.

    Osallistujat

    Apix Messaging Oy, Isolta Oy, Mobilepay Oy ja Valtiokonttori

    Ajankohta

    Tammikuu 2022

    Lisätietoja

    Tomi Rusi, Valtionkonttori tomi.rusi (a) valtionkonttori.fi

    Lue Tomi Rusin blogi 21.3.2022 kuluttajan kertalaskutuksesta

  • Kokeilut tietojen lähettämiseen valtionrajojen yli Peppol-verkostossa

    Kevään 2021 ja kevään 2022 välillä Valtiokonttori ja Verohallinto järjestivät kolme kokeilua liittyen tuoteluettelon, verkkolaskun ja tilaussanoman lähetykseen valtionrajojen yli Peppol-verkostossa.

    Peppol on kansainvälisen OpenPeppol-yhdistyksen kehittämä verkosto, jonka kautta eri toimijat voivat välittää sähköisiä liiketoiminta-asiakirjoja toisilleen. Kokeilut toteutettiin yhteistyössä Nordic Smart Government and Business -ohjelman (NSG&B) kanssa. Tutustu Peppol-tietopakettiin ja koulutusmateriaaliin.

    NSG&B: Peppol-tuoteluettelon testaus rajojen yli

    Todennettiin, että ohjelmistotaloilla on kyvykkyys lähettää Peppol-tuoteluettelo (catalog) toisilleen rajan yli. Todennettiin, että Peppol-sanomassa voidaan välittää tietoa ympäristövastuullisuudesta (Green data).

    Osallistujat: Valtiokonttori, Verohallinto
    Ajankohta: kevät 2021

    NSG&B: Peppol-verkkolaskutussanoman testaus rajojen yli

    Todennettiin, että ohjelmistotaloilla on kyvykkyys lähettää Peppol-verkkolaskuja toisilleen rajan yli.

    Osallistujat: Valtiokonttori, Verohallinto
    Ajankohta: syksy 2021

    NSG&B: Peppol-tilaussanoman testaus rajojen yli

    Valtiokonttori ja Verohallinto osallistuivat kokeiluun, jossa todennettiin, että ohjelmistotaloilla on kyvykkyys lähettää Peppol-tilaussanomia toisilleen rajan yli.

    Osallistujat: Valtiokonttori, Verohallinto
    Ajankohta: kevät 2022

    Kaikki kolme kokeilua antoivat arvokasta tietoa arvonlisäveron merkitsemisestä verokohtelukoodeilla (VAT Tax Category Code) ja verottomuuden syykoodeilla (VATEX Reason Code) asiakirjoihin. Nämä auttavat kehittämään arvonlisäveron merkitsemistä asiakirjoihin ja tukevat uuden arvonlisäverodirektiivin valmistelua (VIDA, Vat in the Digital Age – Alv digiaikana).

    Lisätietoja

    Pirjo Ilola, Valtiokonttori pirjo.ilola (at) valtiokonttori.fi ja Pasi Sinervo, Verohallinto pasi.sinervo (at) vero.fi

    Lue uutinen NSG&B:n verkkolasku- ja tilaussanomakokeilusta

  • Raportoinnin keventäminen pitkän tulos- ja taselaskelman avulla

    Kokeilussa testattiin kuinka ns. pitkä tulos- ja taselaskelma pääkirjantilien tasolla esitettynä palvelisi eri viranomaisten ja muiden tiedonhyödyntäjien tarpeita. Kokeilussa tutkittiin nimenomaan tuloveroilmoittamiseen ja tilastointiin tarvittavia tietoja. Tietosisällön vakioinnissa käytettiin Liikekirjuri-tilikarttaa. Kokeilussa testattiin myös tiedon vakiomuotoista esittämistapaa, joka mahdollistaisi tiedon automatisoidun hyödyntämisen erilaisissa järjestelmissä. Aineistoja tuotettiin pääkirjan tilien saldotasolla esitettynä XBRL GL-muodossa.

    Kokeiluun osallistui kaksi ohjelmistotaloa: Accountor Finago Oy ja Mediamaestro Oy. Kirjurituote Oy toimii yhteistyökumppanina, jonka Liikekirjuri™-tilikartta oli tietosisällön vakioinnin pohjana.

    Kokeilu aloitettiin marraskuussa 2022 ja se valmistui syyskuussa 2023 ja se toteutettiin kahdessa vaiheessa. Kokeilun ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin synteettisen aineiston avulla tietojen tuottamisen ja hyödyntämisen mahdollisuuksia eri käyttötarkoituksissa. Aineistot olivat avoimesti saatavissa MiniSuomen XBRL GL -portaalissa. Kokeilun toisessa vaiheessa arvioitiin yritysten aitojen data-aineistojen avulla, voidaanko rakenteisella tilitasoisella tietosisällöllä vähentää yritysten viranomaisraportoinnin hallinnollista taakkaa samalla tehostaen viranomaisten lakisääteistä toimintaa.

    Tulokset:

    • Kokeilussa todettiin, että on mahdollista toteuttaa määrämuotoinen ja tietosisällöltään vakioitu pitkä tuloslaskelma ja tase -sisältöinen raportti kattamaan pääosin joitakin viranomaisraportoinnin tarpeita.
    • Kokeilussa koestettiin Liikekirjuri-tilikarttaa määrityksenä aineiston vakiointiin. Tilikartta täyttää pääasiassa tiettyjä viranomaisraportoinnin tietotarpeita. Tilikartan sisällön käytettävyyttä muihin tietotarpeisiin on tutkittava myöhemmin.
    • Kokeilussa kokeiltiin ja haettiin ymmärrystä mäppäystyöstä, jos oma tilikartta eroaa valitusta vakiotilikartasta. Mäppäystyö todettiin mahdolliseksi, mutta ilman teknisiä apuvälineitä työlääksi. Tämän selvitystä jatketaan myöhemmin, sillä yhden tilikartan pakottaminen ei toimi kaikille yrityksille.
    • Kokeilussa todettiin, että ohjelmistotalokumppanit pystyivät tuottamaan järjestelmästä vakioitua XBRL GL-muotoista aineistoa. Tekniseen toteutukseen kulunut työmäärä oli kohtuullinen. Aineistoa käsitelleiden virastojen näkökulmasta aineisto oli teknisestä näkökulmasta käytettävää.
    • Kokeilussa haettiin käyttötapauksia aineistolle viranomaisraportoinnin ulkopuolelta ja näitä tunnistettiin laajasti. Kokeilun ydinoppina on, että aineiston yhteiskäyttöisyys tuo suurimmat edut kaikille osapuolille.

    Lisätietoja

    kristiina.hakkinen (at) prh.fi

  • Peppol-koulutus

    Koulutuskokeilu toteutettiin, koska tällä hetkellä Peppol-hankintasanomien käytön suurin este on siihen liittyvän osaamisen puute. Koulutuskokeilun toteuttivat yhteistyössä Valtiokonttori ja TIEKE Ry, jotka suunnittelivat ja rakensivat kouluttajille suunnatun koulutusmallin, sekä testasivat sitä koulutusorganisaatioista koostuvalla kohdejoukolla. Kouluttajat toimivat keskeisessä roolissa muiden ryhmien, kuten loppukäyttäjien ja palveluntarjoajien osaamisen kasvattamisessa

    Tarkoituksena oli tuottaa konkreettinen käytännön esimerkki kouluttajille suunnatusta Peppol-koulutusohjelmasta. Rakennettu malli ja kokeilun opit jaetaan avoimesti, jotta mallia voi hyödyntää muutkin kouluttajien kouluttamisesta kiinnostuneet tahot. Näin edistämme ja nopeuttamme laaja-alaisen Peppol osaamisen rakentumista Suomessa.

    Koulutusmalli

    Koulutuksen tavoitteena oli antaa mahdollisimman kattava kuva Peppolin taustasta, potentiaalisista hyödyistä organisaatioille, Peppolin prosesseista, Peppolin käyttöönotosta ja sekä kuinka käyttöönottoon kuuluva perehdytys kannattaisi toteuttaa organisaatioissa.

    Kokeilu käynnistettiin virallisesti toukokuussa 2023. Koulutusta valmisteleva avoin työpaja järjestettiin 13.6.2023. Pilottikoulutussarja järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa. Oppien keruuseen keskittyvä työpaja järjestettiin 15.11.2023. Kokeilu päätettiin suunnitellun mukaisesti marraskuun lopussa 2023. Kokonaisuus toteutettiin etäkoulutuksena ja osallistujille varattiin koulutuksen yhteydessä mahdollisuus tehdä kysymyksiä ja kommentoida. Koulutus toteutettiin noin kahden tunnin mittaisissa osissa, joiden sisällöt olivat 1: Peppolin perusteet, 2: Prosessit, 3: Integrointi sekä 4: Peppolin käyttöönotto ja henkilöstön koulutus.

    Kouluttajat ja loppukäyttäjät voivat hyödyntää pilottikoulutuksen materiaaleja vapaasti. Materiaalit ovat avoimesti saatavilla Tieken sivustolla ja YouTube-kanavalla.

    Pilottikoulutus 1:

    Pilottikoulutus 2:

    Pilottikoulutus 3:

    Pilottikoulutus 4:

    Samalla oli käynnissä asiakasymmärrys-projekti, mistä saatiin syötteitä koulutusmalliin ja sisältöön.

    Kokeilun tulokset

    Rakennettu kouluttajien koulutusmalli toimi lähtökohtaisesti hyvin tarkoitukseensa.

    Kehittämiskohteiksi suositellaan muutamia asioita, kuten integraatio-osuuden pienentämistä, lisää esimerkkejä Peppolin prosesseista ja oman verkkosivun luomista koulutukselle, jotta se vastaa paremmin koulutettavien kouluttajien tarpeeseen ja keskimääräiseen lähtötasoon.

    Yllättävänä oppina kokeilussa huomattiin, että koulutusorganisaatiot olivat yllättävän varovaisesti lähdössä mukaan uuteen aiheeseen ja uuden oppimiseen. Kokeilussa heitä ei tunnistettu proaktiivisiksi edelläkävijöiksi. Loppuraportissa esitetään suositukset tämän asian ratkaisemiseen.

    Asiakasymmärrys-projekti keräsi jatkon kannalta paljon hyvää ja käyttökelpoista tietoa.

    Johtopäätökset

    Osaaminen Peppolista on erityisen pientä vielä. Peppol osaamisen kasvattaminen on välttämätöntä, jotta Peppol-hankintasanomat otetaan laajasti käyttöön yhteiskunnassa. Projektitiimi suosittelee uutta kokeilua, joka keskittyy loppukäyttäjien kouluttamiseen, jotta kouluttajien koulutusmallia voidaan entisestään kehittää.

    Lisätietoa kokeilusta:

    Noora Salonen, Valtiokonttori, noora.salonen(at)valtiokonttori.fi

  • Tiedonsiirron yhtenäisillä rajapinnoilla kohti yhden ilmoituskerran periaatetta

    Kokeilussa selvitimme, voidaanko tiedonsiirrolle määritellä yhteiskäyttöiset avoimet rajapintakuvaukset. Rajapintojen toimivuutta testasimme tiedon lähettämisessä ja vastaanottamisessa yritysten kesken ja viranomaisille. Rajapintojen avulla välitettiin liiketoimintadokumentteja ja kirjanpidon tietoa vakioidusti. Tiedonsiirron testauksessa hyödynnämme MiniSuomi-alustaa, jonne kehitimme avointa testialustaa myös rajapintojen testaukseen. MiniSuomen testausympäristössä kehitettävä rajapintamääritys käyttötapauksineen oli kokeilun edetessä kenen tahansa käytössä. MiniSuomen testausalusta. Tiedonsiirron yhtenäisen menettelyt tehostavat reaaliaikaisen tiedon saatavuutta ja tiedon hyödyntämistä yritysten omaan käyttöön ja viranomaisten lakisääteisiin ilmoituksiin. Samalla yritysten järjestelmäintegraatioiden tuottaminen helpottuu ja sitä kautta liiketoiminnan prosessien kehittäminen reaaliaikaisen tiedon perusteella. Kun tiedonsiirrolle on yhtenäiset menettelyt, yritysten monikertainen raportointi eri viranomaisille kevenee ja siten hallinnollinen taakka vähenee sekä raportointiprosessi yksinkertaistuu.

    Tulokset

    Kehitimme standardit rajapinnat eri tiedonsiirron käyttötapauksiin ja selvitimme toiminnanohjaus- ja liiketoimintajärjestelmien tietosisällöt ja tiedonjakomahdollisuudet yhteistyössä järjestelmätoimittajien ja kumppaniyritysten kanssa. Standardien rajapintojen toimivuutta todensimme oikeiden yritysten kanssa ja määrityksiä voi myös testata MiniSuomi-alustalla.  

    Standardien rajapintojen käyttöönotto erilaisissa liiketoimintajärjestelmissä on mahdollista. Vakiorajapintojen avulla voi siirtää laajasti erilaisia liiketoiminnan dokumentteja kuten laskuja ja kuitteja sekä kirjanpidon tietoja. Tietoja voi näin automatisoidusti lähettää ja pyytää järjestelmien välillä, mikä mahdollistaa suoraviivaiset ja yhtenäiset liittymät järjestelmien välillä, esimerkiksi myyntilaskujen välittämisen kirjanpitoon.  

    Standardien rajapintojen laajempi käyttöönotto vaatii viranomaisten tukea ja julkisen sekä yksityisen sektorin yhteistyötä. Lisäksi tarvitaan selvitys laajemman käyttöönoton edellytyksistä. 

    Rajapintamääritykset ovat alati kehittyviä ja kehitystyön pohjalle tarvitaan palautetta. YD-hanke kannustaa kaikkia toimijoita ottamaan määrityksiä vapaasti käyttöön, jolloin hyödyt alkavat realisoitumaan. 

    Ajankohta

    09/2023 – 04/2024

    Osallistujat

    Tilastokeskus, Verohallinto, Sportum Oy ja Taika Group Oy. Kokeilussa on myös mukana yhteistyökumppaneina yrityksiä, jotka testaavat rajapintamääritystä sovitussa käyttötapauksissa.

    Lue lisää: Rajapintojen standardointi säästäisi jopa 70 prosenttia käyttöönoton kustannuksista

    Lisätietoja

    kristiina.hakkinen (at) prh.fi

, Päivitetty 19.2.2025 klo 14:03