Valtiolle ja kunnille

Julkinen sektori on sekä digitalouden edellytysten luoja että hyötyjä. Valtion ja kuntien on kehitettävä omia asiakkailleen suunnattuja digitaalisia palveluita. Samalla virastojen on kehitettävä rajapintojen (API) yleisiä teknisiä kyvykkyyksiä reaaliaikaiseen tiedon vastaanottamiseen ja jakeluun.

Käytännön hyödyt julkiselle sektorille

  • Ekosysteemikehityksen ja reaaliaikaisemman tiedon hyödyntämisen avulla talouden tilanteen ja verokertymän ennustaminen paranee
  • Valtionhallinto säästää vuosittain noin 22 miljoonaa euroa, jos kuitit ja ostolaskut ovat sähköisiä ja ne voidaan käsitellä täysin automaattisesti
  • Viranomaiset voivat hyödyntää jo kertaalleen toimitettua tietoa
  • Reaaliaikaisen yritysten taloustilanteen avulla tukien hakeminen poikkeustilanteissa on sujuvampaa, minkä lisäksi eri toimialojen talouden kehitystä on mahdollista analysoida reaaliajassa.

Etua myös koko yhteiskunnalle

Hankkeen aikana on tarkoitus tunnistaa ja kehittää uusia palveluita koko toimijakentälle sekä lisäksi tunnistaa sellaisia viranomaistoimintoja, jotka eivät tällä hetkellä kuulu kenenkään vastuulle. Merkittäviä hyötyjä syntyy palvelukehitykselle ja yrityksille siitä, että viranomaiset avaavat rekisteritietojaan rajapintojen avulla. Manuaalisen työn odotetaan vähenevän, kun yrityksen järjestelmä tai palvelu voi tarkastaa tarvittavat tiedot suoraan järjestelmien välisen teknisen yhteyden avulla. Saman yhteyden avulla myös puutteelliset perusrekisteritiedot voidaan täydentää automaattisesti.

Hallinnollinen taakka kevenee

Viranomaisraportointi aiheuttaa yrityksille nykyisin paljon hallinnollista taakkaa, jota edellä luetellut toimet vähentävät. Esimerkiksi verotuksen odotetaan jatkossa olevan sulautunut osaksi yritysten taloushallinnon prosesseja.

Rakenteinen tieto vähentää viranomaisten manuaalista työtä ja mahdollistaa automaation lisäämisen tiedon käsittelyssä. Esimerkiksi rakenteiset, koneluettavat tilinpäätökset mahdollistavat Patentti- ja rekisterihallituksella tilinpäätösten automaattisen rekisteröinnin, mikä vähentää manuaalityötä ja skannauspalveluista aiheutuvia kuluja. Tilinpäätöstiedot saadaan jaettua laadukkaina tietoja hyödyntävien käyttöön, kun tiedot ovat rakenteisessa ja validoidussa muodossa.

Sama tieto käytettävissä moneen tarkoitukseen

Rakenteinen reaaliaikainen tiedon raportointi parantaa myös tietojen hyödynnettävyyttä yhteiskunnan tietohuollossa ja laskee tästä yrityksille aiheutuvia kustannuksia. Samalla tilastoinnin ja selvitysten tietopohjan kattavuus ja mahdollisuudet tuottaa nopeasti yhteiskunnan tarvitsemaa tietoa paranevat. Yritykset käyttävät Tilastokeskuksen yritys- ja yhteisötilastojen tiedonkeruisiin vastaamiseen noin 140 henkilötyövuotta vuosittain. Pidemmän aikavälin hyötynä rutiinityö vähenisi merkittävästi, mikäli tilastotaksonomioiden mukainen tarkimman rivitasoisen tiedon koostaminen ja raportointi yritysten järjestelmistä olisi mahdollista.

Rakenteinen taloustieto mahdollistaa tietojen analysointia ja seurantaa myös kestävän kehityksen tavoitteiden sekä Green Economyn näkökulmasta.  Rakenteiseen tietoon on mahdollista lisätä Green Economy tavoitteita tukevia elementtejä.

Sähköisistä tositteista arkipäivää kaikille

Yrityksen digitalous -hanke rakentaa valtionhallinnon sähköisten tositteiden vastaanottokyvykkyydet, koordinoi viranomaisten tietotarpeita sekä standardisoi tietosisällöt ja tukee sähköisten tositteiden käyttöönottamista julkishallinnossa – erityisesti kunnissa – ja yrityksissä. Sähköisten tositteiden käytöstä pyritään tekemään arkipäivää myös kaikkein pienimmille yrityksille ja julkisen sektorin toimijoille.

  • Verkkolaskutuksessa laajennuspotentiaalia

    Valtio ja suuryritykset (liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa tai työntekijöiden määrä yli 250) käyttävät verkkolaskua varsin kattavasti. Tilastokeskuksen arvion mukaan yli 10 henkeä työllistävistä yrityksistä 83 prosenttia lähettää verkkolaskuja. Valtion ostolaskuista noin 97 prosenttia on verkkolaskuja ja myyntilaskuista 38 prosenttia on verkkolaskuja. Myyntilaskut sisältävät myös kuluttajalaskut.

    Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät verkkolaskua vaihtelevasti. Valtiokonttorin 2021 kyselyyn vastanneista kunnista 80 prosenttia ja kuntayhtymistä 83 prosenttia ilmoitti käyttävänsä ostolaskutuksessa verkkolaskuja. Myyntilaskutuksessa verkkolaskujen keskimääräinen käyttöaste oli kunnissa vain 24 prosenttia ja kuntayhtymissä 31 prosenttia. Myyntilaskut sisältävät myös kuluttajille lähetettävät laskut, jotka vielä tällä hetkellä lähetetään usein paperisena. Myyntilaskujen huomattavasti pienempää verkkolaskujen osuutta selittää muun muassa kertaluonteinen kuluttajalaskutus (esimerkiksi erilaiset luvat ja sairaalamaksut), joita ei voida nykyisillä välineillä sähköistää. Kunnilla ja kuntayhtymillä tulisi verkkolaskulain nojalla olla kyvykkyys vastaanottaa ja lähettää verkkolaskuja. Kaikilla kunnilla ei kuitenkaan ole osaamista verkkolaskujen käyttöön, eivätkä ne käytä olemassa olevia palveluita.

    Tammikuussa 2022 Digitalous-hanke toteutti yksityisen sektorin kumppanien kanssa Proof of Conceptin (PoC), jossa julkisen sektorin kertaluontoinen verkkolasku saatiin välitettyä kuluttajan MobilePay-sovellukseen.

  • eKuitti käyttöön 2025

    eKuitti on sähköinen, standardisoitu ja rakenteisessa muodossa oleva kuitti. eKuitti voidaan siirtää rakenteisessa muodossa eri ohjelmien välillä. Maksuaikakortilla tehdyt ostot tiliöityvät tällöin automaattisesti eikä kuitteja tarvitse enää erikseen skannata esimerkiksi kulu- tai matkalaskun liitteeksi.

    Rakenteinen, sähköinen eKuitti on vain satunnaisessa käytössä joidenkin kaupan ketjujen asiakkailla. Laaja eKuittien toiminnallisuuksien käyttö on vasta kehityksen alkuvaiheessa.

    Valtionhallinnossa käsitellään noin 600 000 kuittia vuodessa ja näistä eKuittien osuus on arviolta alle prosentin. Valtiolla on kuitenkin kyky vastaanottaa ja käsitellä eKuitteja matka- ja kulunhallintajärjestelmässä. Kuntien tilanne on hyvin epäyhtenäinen, eikä kuntien kuittimääristä ole tarkkaa tietoa. Oletettavaa on, että kuntien kyky vastaanottaa eKuitteja on vähäinen.

    Digitalous-hanke toteutti marraskuussa 2021 Poliisin kanssa onnistuneen eKuitti-pilotin.

    Tavoitteena on, että tulevaisuudessa valtio vaatisi kilpailutusten yhteydessä eKuittia, vuodesta 2025 eteenpäin valtio ottaisi vastaan vain eKuitteja niitä tarjoavilta yrityksiltä ja että vuoden 2025 loppuun mennessä valtiolla ja kunnilla olisi itsellään kyvykkyys tarjota eKuittia.

  • Verkkolaskuopas

    Verkkolaskuopas kunnille kertoo verkkolaskusta ja sen tarjoamista eduista kuntien osto- ja myyntilaskutuksessa

    Verkkolaskuopas on tehty kuntien taloushallinnosta vastaaville ja taloushallinnon tehtävissä toimiville henkilöille.

    Oppaassa kerrotaan verkkolaskusta ja sen tarjoamista eduista kuntien osto- ja myyntilaskutuksessa. Saat myös muiden kuntien vinkkejä siitä, miten niissä on onnistuttu sähköistämään prosesseja. Löydät myös linkkejä lisätietoon ja ohjeet kysymysten ja palautteen lähettämiseen.

    Koska kunnilla on lakiin perustuva velvollisuus ottaa vastaan ja tarjota verkkolaskuja, pitää jokaisessa kunnassa asia hoitaa kuntoon. Yksin ei tarvitse jäädä ihmettelemään. Yrityksen digitalous -hanke auttaa!

    Tutustu oppaaseen

, Päivitetty 28.9.2022 klo 14:43