Ohjelmistotalojen kanssa pidetyssä työpajassa tunnistettiin tekoälyn mahdollistamia hyötyjä päivittäiseen kirjanpitoon ja raportointiin sekä mahdollisia ratkaisuja mäppäysten toteuttamiseen ja raporttien koostamiseen. Keskusteluissa tunnistettiin myös vakioinnin kehityskohteita, jotta tekoälyä voisi hyödyntää tehokkaammin. Kaiken kaikkiaan tekoälyn mahdollisuudet käsitellä tietoa parantaisivat tiliöintien tarkkuutta ja liiketoiminnan läpinäkyvyyttä.
Tekoälyn hyödyntäminen taloushallinnon prosesseissa oli teemana ohjelmistotalojen kanssa pidetyssä työpajassa tammikuussa. Mukana oli noin 20 osallistujaa, edustaen laajalti Suomen taloushallinnon ohjelmistokehittäjiä.
Esittelimme työpajassa kolme demoa tekoälyn hyödyntämisestä Yrityksen digitalous -hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa.
Demoissa
- havainnollistettiin miten vakioseurantakohteita voisi käyttää kirjanpidon tiliöinneissä automaatiossa tekoälyn avulla,
- pureuduttiin tilikarttojen yhdenmukaistamisen haasteisiin ja esiteltiin tekoälyn avulla tehtyä pohjoismaisten tilikarttojen mäppäystä ja
- esiteltiin kokeilua, jossa on testattu GPC-tuoteluokituskoodiston (Global Product Classification) linkittämistä valtionhallinnon keskitettyyn tuoteluokittelupalveluun tekoälyä hyödyntäen.
Demojen jälkeen haimme aiheisiin ratkaisuja sekä pienryhmissä että yhteisellä keskustelulla.
Keskustelujen tavoitteena oli ymmärtää, miten kirjanpidon tietojen vakiointia voisi edistää sekä arvioida miten vakioseurantakohteita ja mäppäyksiä voidaan automatisoida ja miten tiliöintiin ja raportointiin liittyvien säännöstöjen ylläpitoa voisi keventää.
Tekoälyn käyttö kirjanpidon automatisoinnissa edellyttää parempilaatuista dataa
Keskusteluissa ilmeni mielenkiintoa ja toiveita kehittää kirjanpidon automaatiota tulevaisuudessa yhä pidemmälle. Tällä hetkellä kehitystä on tehty nykyisten standardien sallimissa rajoissa, mutta todettiin, että kirjanpitodatan standardeja on edelleen kehitettävä ja niitä on käytettävä oikein, jotta automaation astetta voidaan nostaa.
Tuotetietojen analysointi voisi merkittävästi parantaa automaatiolla tehtyjen tiliöintien oikeellisuutta. Huonolaatuisella datalla on vaikeaa rakentaa lisää automaatiota.
– Esimerkkinä tästä nostettiin verkkolaskut, sillä verkkolaskustandardeissa olisi tarvittavia tietokenttiä, mutta niitä ei käytetä yhdenmukaisesti ja laajasti. Toisaalta tekoäly voisi myös auttaa tunnistamaan ja hyödyntämään tositteilta tietoja, joita ei ole perinteisesti käytetty tai jotka ovat olleet vaikeasti saavutettavissa, XBRL asiantuntija Elina Koskentalo kertoo.
Tiliöintiä olisi mahdollista automatisoida edelleen, jos vain datan laatu paranisi. Tekoälystä olisi apua tarkempien ja tehokkaampien tiliöintisääntöjen luomiseen, koska se tunnistaa säännönmukaisuuksia ja tositteiden käsittelyä kirjanpidossa. Tekoäly mahdollistaisi myös tiliöintisääntöjen soveltamisen, jolloin monimutkaisia ja vaihtelevia kirjanpitotapahtumia voisi osin käsitellä automaatiossa manuaalisen prosessin sijaan.
– Tunnistimme tekoälyn eduksi myös kyvyn käsitellä laajoja datamääriä, jolloin kirjanpidon tietoa voi ymmärtää ja hyödyntää paremmin. Tämä voi tukea uusien säästö- ja tehostamismahdollisuuksien tunnistamista. Hyödyntämällä tekoälyn kykyä käsitellä ja analysoida laajoja tietomääriä, kirjanpidon tietosisältöä voidaan laajentaa keräämällä ja hyödyntämällä enemmän tietoa tositteista. Tämä parantaa myös tiliöintien tarkkuutta ja liiketoiminnan läpinäkyvyyttä, Yrityksen digitalous -hankkeen asiantuntija Kristiina Häkkinen kertoo tunnistetuista hyödyistä.
Tekoäly raportoinnin automatisoinnissa
Raportoinnissa haasteena on tällä hetkellä yrityksien tilikarttojen erilaisuus, joka aiheuttaa ohjelmistojen käyttäjille myös manuaalista työtä, sillä ulkoiseen raportointiin rakennettu automaatio perustuu usein tietynlaisille tilikarttamäärityksille.
Yhtenä ratkaisuna tilikarttojen yhteentoimivuuden edistämiseen on tilikarttojen mäppäys eli prosessi, jossa yhdistellään oman tilikartan tilit vakiomuotoiseen tilikarttaan.
– Keskusteluissa totesimme, että tekoäly voisi helpottaa tilikarttojen mäppäystyötä ymmärtämällä semanttista sisältöä ja automatisoimalla rutiininomaista mäppäystyötä, samalla vähentäen inhimillisiä virheitä. Samalla kirjanpidon tietosisällöstä saataisiin vertailtavaa, kun kirjanpidon data olisi semanttisesti yhteismitallista, kehittämisen asiantuntija Anttu Osanen kertoo keskusteluista.
Raportoinnin osalta tekoäly voi mahdollistaa tietojen koostamisen eri lähteistä sekä sisäiseen että ulkoiseen raportointiin. Jopa viranomaisten rekistereissä olevaa tietoa voidaan hyödyntää tekoälyn avulla raportoinnissa. Lisäksi se voi auttaa myös esimerkiksi raporttien kielikäännöksissä ja terminologian yhtenäistämisessä. Rakenteisen tiedon käyttö yhdessä tekoälyn kanssa voi parantaa raportoinnin luotettavuutta ja tarkkuutta, mutta ihmissilmän tarkastus on edelleen tärkeää.
Vakioinnin kehityskohteet ja virastojen rooli tekoälykehityksessä puhuttivat osallistujia
Tekoälyn parempi hyödyntäminen sekä viranomaisten rooli tekoälykehityksessä olivat myös keskusteluissa aiheina.
Vakioinnin osalta tunnistettiin merkittäviä kehityskohteita, joista osaa työstetään jo nyt Yrityksen Digitalous-hankkeessa. Laskutietojen yhtenäistämisen lisäksi keskusteluissa toivottiin vakiointia laskuilla käytettäviin tuotekoodeihin, arvonlisäverokoodeihin ja osapuolitietoihin. Myös tilikartan ja toimialatietojen osalta vakiointi olisi tervetullut kehityssuunta.
Viranomaisten roolista tekoälykehityksessä toivottiin esimerkiksi vision ja tavoitteiden asettamista sekä roolia lainsäädännön ja standardien kehittämisessä. Ohjelmistotalot ovat kiinnostuneita osallistumaan tekoälykehitykseen myös jatkossa, siksi toive osallistamisesta ja työpajoista nousi esille. Viranomaisilta odotetaan paitsi ohjeita myös viestintää kehityksestä ja hyödyistä.
Työpaja oli onnistunut ja vastasi järjestäjätiimin asettamiin tavoitteisiin. Saimme työpajasta ideoita kehitystyöhön ja varmistusta sille, että teemme Yrityksen Digitalous-hankkeessa töitä oikeiden asioiden äärellä. Kiitos kaikille työpajaan osallistuneille!