Olisiko teillä hetki aikaa puhua kuluttajan kertalaskutuksesta? 

”Alussa oli suo, kuokka ja Jussi.” Näin alkaa Väinö Linnan Täällä pohjan tähden alla -romaani. Samanlaisissa tunnelmissa aloitettiin myös Yrityksen digitalous -hankkeessa sähköisen laskutuksen viimeinen läpikäymätön korpimaa, kuluttajien kertalaskutuksen edistäminen.

Miksi kuluttajakertalasku valikoitui hankkeeseen merkittäväksi edistettäväksi asiaksi?

Vastauksia on oikeastaan moniakin. Keskeisenä ajurina oli se, että kuluttaja ei voi tällä hetkellä saada kertaluonteista laskua sähköisenä, vaikka niin haluaisikin. eLasku on varmasti nimenä ja toimintona tuttu lähes kaikille kuluttajille. Sehän on toistuvaislaskutukseen rakennettu erittäin näppärä palvelu, jonka saa käyttöön, kun  muistaa tilata aina kultakin laskuttajalta seuraavat laskut suoraan omaan verkkopankkiinsa. Niissä tilanteissa, joissa kuluttajalle tulee vain kertaluonteinen lasku, kuten lasku nuohouksesta, remontista tai puutarhalta tilatuista mansikoista, ei laskua vielä saa sähköisenä, vaikka kuluttaja niin haluaisikin. Yritykselle, joka laskuttaa sekä yrityksiä että kuluttajia, tämä tarkoittaa vähintään kahden eri laskutustavan käyttämistä yhden tehokkaan tavan sijaan.

Mutta eihän kertaluonteisia laskuja nyt niin paljon ole? Vai onko?

Kyllä niitä on. Valtiokonttorin verkkolaskukyselyn perusteella kaikista verkkolaskuvälittäjien kautta kulkevista laskuista noin n. 65 % on sähköisiä laskuja. Mutta sehän on hienosti! Vai onko?

Kehitys on ollut pitkällä aikavälillä erinomaista, se täytyy myöntää ja koronapandemia on lisännyt yritysten sähköisten välineiden käyttöä. Näin kertoo Suomen Yrittäjien kyselykin. Fakta on kuitenkin se, että 35 % laskuista tarkoittaa kappaleina 132 miljoonaa laskua. Tämä tarkoittaa yrityksen taloushallinnon osalta montaa virheellisellä viitteellä saapunutta suoritusta, laskun hukkumista ja tästä johtuvaa muistutus- tai perintätoimenpidettä sekä ylipäätään pidempiä maksuaikoja ja sitä kautta kassanhallinnan ongelmia.

Yrityksen digitalous -hankkeessa käärittiin hihat kuluttajalaskutuksen osalta, kun Accountor-konsernin kanssa käydyissä keskusteluissa nousi tarve kuluttajakertalaskutuksen mahdollistamiseksi. Ensimmäisessä avoimessa yhteistyökokouksessa sidosryhmien kanssa kävi selväksi se, että kädet on saatu saveen sellaisen asian parissa, josta olisi hyötyä sekä yrittäjälle että kuluttajalle.

Yhteistyötä jatkui läpi vuoden 2021, jolloin palveluiden kehittämiseksi saatiin laadittua ehdotus palvelukuvauksesta kuluttajan kertalaskutukseksi.

Pankkien kanssa tehdyn yhteistyön lisäksi joulukuussa 2021 Apix Messaging Oy, Isolta Oy, MobilePay Finland Oy ja Valtiokonttorin Yrityksen digitalous -hankkeen edustajat aloittivat kuluttajan kertaluontoisen verkkolaskun testauksen. Tavoitteena oli todentaa, että Isolta Oy:n Arkhimedes laskutusohjelmistosta voidaan lähettää verkkolasku kuluttajan MobilePay sovellukseen. Samalla selvitettiin, millaisia muutoksia laskun välitykseen tarvittaisiin. Verkkolaskuvälittäjänä toimisi Apix.

Tammikuun 20 päivänä vuonna 2022 saatoimme ilolla ja ylpeydellä todeta, että ensimmäiset kuluttajan kertaluonteiset verkkolaskut oli saatu onnistuneesti välittymään kuluttajalle.

Vaikka Suomi on digitalisaation kärkimaita, meillä on edelleen tarve ja mahdollisuudet kehittää palveluita, joilla voimme tukea suomalaisia yrityksiä menestymään. Tärkeintä kehityksessä on toimiva yhteistyö sektorirajat ylittäen. Tämä toteutui erinomaisesti edellä kuvatussa pilotissa ja tuotantoon siirrossa.
Kiitos yhteistyöstä kaikille kertalaskutuksen kehitykseen osallistuneille!

Lisätietoja kertalaskutuksesta: rte@valtiokonttori.fi

Yrityksen digitalous -hankkeen yhtenä tavoitteena on, että 90 % organisaatioiden välisistä laskuista olisi verkkolaskuja vuoden 2023 loppuun mennessä. Voit seurata verkkolaskutuksen tilan kehitystä tällä kanavalla.

Kirjoittaja
Tomi Rusi

Tomi Rusi on taloushallinnon asiantuntija ja menojen käsittelyn prosessin asiantuntija. Yrityksen digitalous -hankkeessa Tomi edistää erityisesti verkkolaskutusta.